Juttusarja osa 1: Muutosvoimaa Tansaniassa – tekoja tasa-arvon puolesta

Kansainvälisen ohjelmatyön tiimimme vieraili muutama kuukausi sitten Tansanian Iringassa, jossa työskentelemme yhteistyössä paikallisen SOS-lapsikyläjärjestön kanssa eriarvoisuuden vähentämisen ja tasa-arvon puolesta. Vierailu kumppaniemme luokse Iringan maaseudulle syvensi ymmärrystä niistä haasteista, joiden parissa paikallinen SOS-lapsikyläjärjestö alueella työskentelee. Lisäksi vierailu ja sen aikana käydyt keskustelut vahvistivat kuvaa Iringassa tehtävästä arvokkaasta työstä ja paikallisissa ihmisissä olevasta tärkeästä muutosvoimasta. Tässä kolmiosaisessa juttusarjassa kerromme matkalta mukaan tarttuneista havainnoista ja tärkeistä kohtaamisista. Juttusarjan ensimmäisessä osassa syvennymme tasa-arvoon ja työhömme nuorten äitien hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämisen parissa.

Yhteistyömme Tansanian SOS-lapsikyläjärjestön kanssa käynnistyi vuonna 2017. Koronapandemian vuoksi olemme vierailleet Tansaniassa kumppanimme luona viimeksi vuonna 2019, joten nyt oli korkea aika päästä tapaamaan paikallista tiimiä, tuen piirissä olevia ihmisiä sekä muita yhteistyökumppaneita paikan päällä Iringassa. 

Tällä hetkellä työskentelemme Tansanian SOS-lapsikyläjärjestön kanssa erityisesti nuorten äitien ja heidän lastensa oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumiseksi. Lisäksi edistämme nuorten tietoisuutta seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista, sillä tämä on olennainen tekijä eriarvoisuuden vähentämisen ja tasa-arvon näkökulmasta. Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä paikallishallinnon kanssa esimerkiksi naisiin ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseksi ja ennaltaehkäisevien rakenteiden vakiinnuttamiseksi.

Tasa-arvon parissa riittää vielä tekemistä Tansaniassa

Tansaniassa nuorten naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumisessa on otettu paljon askelia oikeaan suuntaan, mutta toisaalta koronapandemialla on arvioitu olevan huomattavia negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon, ennenaikaisiin raskauksiin, lapsiavioliittoihin ja tyttöjen koulunkäyntiin. 

Tansanian hedelmällisyysluku on korkealla tasolla (4,8 lasta synnyttäjää kohden) ja nuorten raskaudet ja varhaiset avioliitot ovat yhtenä syynä korkean hedelmällisyysluvun taustalla. Tansaniassa on saavutettu viimeisten vuosikymmenten aikana edistystä koulutuksen tasa-arvossa, mutta mitä korkeammalle koulutusasteelle mennään, sitä enemmän epätasa-arvo alkaa näkyä myös koulutuksen parissa.

Koulutustaso korreloi vahvasti toimeentuloon ja mahdollisuuksiin osallistua päätöksentekoon. Siksi koulutuksen epätasa-arvo vaikuttaa tasa-arvoon myös muilla elämän osa-alueilla. Yleisesti naisilla on Tansaniassa huomattavasti vähemmän päätäntävaltaa ja heikompi toimeentulo kuin miehillä. Tilanne on erityisen heikko maaseudulla elävillä ja matalasti koulutetuilla naisilla, jotka tulevat köyhästä taustasta. 

Maailmanpankin vuonna 2022 julkaiseman raportin mukaan koulutuksen epätasa-arvon taustalla ovat esimerkiksi murrosiän alku, lapsiavioliitot, nuorten ennenaikaiset raskaudet ja epätasa-arvo kotiin liittyvien vastuiden osalta. Siksi tietoisuuden lisääminen naisten ja tyttöjen oikeuksista ja sukupuolten tasa-arvosta sekä ikätasoinen seksuaalikasvatus ovat tärkeitä toimia koulutuksen eriarvoisuuden vähentämiseksi. Muun muassa näiden teemojen parissa teemme työtä Tansaniassa.

Toimeentuloa ja vertaistukea

Pyrimme katkaisemaan huono-osaisuuden ylisukupolvista kierrettä tukemalla haavoittuvassa asemassa olevia nuoria äitejä ja heidän lapsiaan. Suuri osa hankkeessa mukana olevasta 600 nuoresta äidistä on joutunut keskeyttämään koulunsa ja tulee köyhistä oloista. Yksi työmme osa-alueista on nuorten äitien toimeentulon edellytysten tukeminen. 

Nuoret naiset ovat perustaneet paikallisen tiimimme tuella 5–10 hengen ryhmiä, joista kukin toteuttaa omaa projektia toimeentulon saamiseksi. Suurin osa ryhmistä työskentelee maaviljelyn ja eläinten kasvatuksen parissa. Nuorten ryhmät ovat tärkeitä paitsi toimeentulon saamiseksi, myös vertaistuen näkökulmasta. Nuoret äidit ovat kertoneet, että heille on ollut tärkeää kohdata muita samassa tilanteessa olevia nuoria. Pienryhmät ovat myös hyvä foorumi vanhemmuustaitojen kehittämiseen, ja hanketiimimme onkin kouluttanut ryhmiä myös lapsiystävällisistä kasvatusmenetelmistä.

Nuorten omien projektien lisäksi osa nuorista äideistä on päässyt hankkeen tuella opiskelemaan ammatilliseen oppilaitokseen. Yksi heistä on kuvassa oleva Alice. Hän opiskelee kokiksi ja on lähdössä pian työharjoitteluun Sansibarille. Työharjoittelu voi parhaimmillaan olla tärkeä etappi tulevaisuuden työllistymisen kannalta.

***

Juttusarja pohjaa marraskuussa toteutettuun seurantamatkaan Tansanian Iringassa. SOS-Lapsikylän Tansanian hanketta toteutetaan Suomen ulkoministeriön ja kansainvälisen työn lahjoittajien tuella.

Teksti: Sara Sintonen 

Kuvat: Anthony Ubaud ja Sara Sintonen

Lähteet:

World Bank 2022, Tanzania Gender Assesment. https://documents1.worldbank.org/curated/en/099155103312251069/pdf/P1760510ca289d0400a40e03f6408826f07.pdf

World Bank 2022, Tanzania Gender Based Violence Assessment.

https://documents1.worldbank.org/curated/en/099155003312242676/pdf/P17605107388b40600a73a0ef1c83555589.pdf