Tavoitteena kotiutuminen – Lastenkoti Rauha kuntouttaa niin lapsia kuin vanhempiakin

18.1.2023
Lastensuojelun tekijät
vaaleahiuksinen tyttö kuvattuna takaapäin, piirtää keittiön tason päällä

Usein ajatellaan, että perhehoito on huostaanotetulle pienelle lapselle ainoa oikea vaihtoehto. SOS-Lapsikylän erityislastenkoti Rauha kuitenkin haastaa tämän näkemyksen. Jos kotiuttaminen on mahdollinen lähitulevaisuuden skenaario, asuminen lastenkodissa on realistinen vaihtoehto.

SOS-Lapsikylän lastenkoti Rauha tarjoaa seitsemälle 3–12-vuotiaalle lapselle erityisen tason kuntouttavaa laitoshoitoa Espoon Matinkylässä. Laitoksessa on nimestä huolimatta laitosmaisuus vähissä: tilat ja arki ovat kodinomaisia, lasten kanssa tehdään yhdessä ruokaa, katsotaan lastenohjelmia ja mennään leikkipuistoon. Rauhassa työn tavoitteena on aina lapsen kuntouttaminen takaisin kotiin.

Lastenkoti sanana kantaa paljon painolastia. Kun lapsen sijoitus tulee ajankohtaiseksi, vanhemmille lastenkoti saattaa lopulta kuitenkin olla helpompi henkisesti kuin sijaisperhesijoitus. Vaikka ohjaajien ja lapsien välille syntyy vahva tunneside, eivät ohjaajat ole lapsille uusia vanhempia. Rauhassa on luotu toimintakulttuuri, jossa yhteydenpito onkin luonnollinen osa jokaisen päivän kulkua, ja sen eteen nähdään vaivaa. Laitoksesta pidetään tiiviisti yhteyttä sijoitetun lapsen vanhempiin, ja vanhemmat voivat olla yhteydessä lapsiinsa päivittäin.

– Yhteydenpito vanhempiin on meille tärkeää. Kyse on oikeasta asenteesta: haluamme luoda vahvan yhteyden vanhempiin. Koemme, että näin lapsilla ja vanhemmilla on sijoituksen ajan mahdollisimman hyvä olla ja suhde heidän välillään pysyy yllä, Rauhan ohjaajat kertovat.

Kaikilla on lupa näyttää tunteensa

Rutiinit tuovat lapselle turvaa arjessa, ja parhaassa tapauksessa kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Rauhassa työskennellään rutiinien opettelun kanssa heti siitä hetkestä, kun lapsi sijoitetaan laitokseen. Rutiineihin liittyy myös sitoutuneet ohjaajat, jotka ovat pysyviä aikuisia sijoitetuille lapsille. Tavoitteena on saada lapselle tunne, että hänen kaikille tunteilleen, myös niille ikäville, on tilaa ja että on olemassa aikuinen, joka pystyy ottamaan tunteet vastaan.

– Meillä niin lapsilla kuin ohjaajillakin on lupa näyttää tunteensa. Tärkeintä on olla yhdessä ja kohdata toisensa. Puhumalla loukkaantumisen tunteista puolin ja toisin opitaan yhdessä elämisen taitoja, Rauhan ohjaajat kertovat.

Suhdeperustaisuudessa sen salaisuus                 

Lastenkoti Rauhassa työskennellään vahvasti suhdeperustaisesti. Aidosti moniammatillinen työryhmä, jossa on mukana myös sosiaalityöntekijä ja psykologi, työskentelee sen eteen, että suhteet lapsen ja vanhemman välillä, vanhemman ja yhteiskunnan välillä sekä lapsen ja hänen sosiaalityöntekijänsä välillä olisivat mahdollisimman toimivia. Suhdeperustaisuuden pyrkimyksenä on opettaa lasta ymmärtämään itseään aktiivisena toimijana omassa elämässään palautteen kautta. Toimivien sosiaalisten suhteiden näkeminen ja oppiminen antavat lapselle työkaluja pitkälle tulevaisuuteen.

Kuntouttavan laitoshoidon ja suhdeperustaisen työn yhteispeli voi parhaimmillaan johtaa siihen, että sijoitettu lapsi pääsee palaamaan kotiinsa.  Kotiutuminen on mahdollista, kun hoito on hyvää, vanhemman tuki niin lapselle kuin laitoksellekin on kunnossa ja kun myös vanhemmat otetaan huomioon kuntoutuksessa. SOS-Lapsikylän lastenkoti Rauhassa on koettu viime aikoina iloisia onnistumisia, kun lastenkodista on kotiutunut useampia lapsia. 

”Voi ei, minusta tulee kiltti!”

Rauhassa työskentelee moniammatillinen tiimi, joka tuo laajasti näkemyksiä lapsen kuntoutumiseen. Tiimissä on hyvä henki, pysyvä henkilöstö ja vahva sitoutuminen työhön ja lapsiin. Sitoutumisella on saatu erittäin hyviä tuloksia: lasten oirehdinta alkaa vähentyä ja vanhemmat alkavat luottaa tiimiin. Kun vanhemmat luottavat lastensuojelun kykyyn ratkoa lasten ongelmia, sama luottamus tarttuu myös lapseen.

Onnistumisen tunteita koetaan, kun koulusta ja vanhemmilta alkaa tulla viestiä, että asiat alkavat sujua paremmin ja lasten vointi on parempaa. Tärkeintä on, että lapset kokevat myös itse, että he voivat paremmin. Henkilöstö muistelee erästä pikkupoikaa, joka huomasi itsekin vointinsa kohentuneen ja huudahti spontaanisti ”voi ei, minusta tulee kiltti!”

Erityislastenkoti Rauhan vahvuus on siinä, että se on erityisen kuntouttava. Rauhan tavoitteena on, että yhä useammat lapset kuntoutuvat ja palaavat takaisin kotiin perheidensä luokse.