SOS-Lapsikylä esillä Helsingin Sanomissa

Helsingin Sanomat on uutisoinut 4.12.2022 SOS-Lapsikylän toiminnasta kriittiseen sävyyn.

Kannustamme jokaista lasta ja nuorta puhumaan taustastaan avoimesti ja kaikki epäilyt kaltoinkohtelusta tulee selvittää. Meitä sitoo kuitenkin ehdoton salassapitovelvollisuus lastensuojeluun liittyvissä asioissa. Työntekijöinä kunnioitamme lapsen ja tämän läheisten yksityisyyttä, emmekä voi kommentoida heidän asioitaan julkisuudessa.

”On selvää, että historian aikana Suomen lastensuojelussa on tapahtunut vakavia kaltoinkohtelutilanteita, myös SOS-Lapsikylässä. Olemme äärimmäisen pahoillamme ja pyydämme anteeksi tapauksia, joissa valvonta on pettänyt ja lapsen hätää ei ole kuultu”, sanoo SOS-Lapsikylän toimitusjohtaja Mikaela Westergård.

”SOS-Lapsikylän tehtävänä on auttaa lasta ja nuorta kehittymään mahdollisuuksiensa mittoihin. Tuomitsemme jyrkästi kaikki lapsen kaltoinkohtelun muodot ja puutumme kaikkiin lapsen kaltoinkohtelutapauksiin niiden vaatimalla tavalla”, sanoo Mikaela Westergård.

SOS-Lapsikylässä on ollut mittava laatuohjelman läpivienti vuosien 2020–2022 aikana. Meillä on yhtenäiset toimintaperiaatteet kaltoinkohtelun tunnistamiseen ja epäilyjen käsittelyn prosessiin. Koulutamme henkilökuntaamme tunnistamaan kaltoinkohtelun eri muodot ja näin pyrimme varmistamaan, että jokainen tietää miten toimia, jos lapsi kertoo kohdanneensa väkivaltaa tai muuten herää siitä epäilys. Perhehoidossa on tehty laajat sisäiset auditoinnit sekä myös vuonna 2022 ulkoinen auditointi. Jatkuva omavalvonta on olennainen osa toimintaamme sekä laadun seurantaa ja kehittämistä. Yksityisenä palveluntuottajana toimintaamme valvovat myös kunnat sijoittamiensa lasten osalta.

”Lapsen suojelu on aina ensisijainen tavoitteemme. Mikäli SOS-Lapsikylän työntekijää tai perhehoitajaa epäillään lapsen tai nuoren kaltoinkohtelusta, asia selvitetään riippumatta siitä, miten vakavaa kaltoinkohtelun arvellaan olevan”, sanoo Mikaela Westergård.

Jatkamme kehitystyötä edelleen. SOS-Kehittäjänuoret tapaavat toimitusjohtajaa yhteisessä strategiatyöpajassa vuosittain ja antavat palautetta toiminnasta. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien työntekijöiden tulee kerätä säännöllisesti asiakaspalautetta palvelujen piirissä olevilta heidän turvallisuutensa ja osallisuuden tunteestaan. Sitovina laatutavoitteina on, että lapset ja nuoret kokevat osallisuutta ja turvallisuutta. Mahdolliset kaltoinkohtelu- ja rikosepäilyt ilmoitetaan poliisille tutkittaviksi.

Ohje kaltoinkohteluepäilystä ilmoittamiseen löytyy verkkosivuiltamme.

SOSIAALIHUOLLON ASIANTUNTIJOITA JA PALVELUNTUOTTAJIA SITOO EHDOTON SALASSAPITOVELVOLLISUUS

• Jo yksin se tieto, että lapsi ja perhe ovat lastensuojelun asiakkaana, on salassa pidettävä tieto, jota ei saa ilmaista sivullisille.
• Vaitiolovelvollisuus tarkoittaa, että henkilö ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa eikä muutakaan sosiaalihuollon tehtävissä toimiessaan tietoonsa saamaansa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta sosiaalihuollon järjestäjän tai tuottajan palveluksessa tai tehtävän hoitaminen niiden lukuun on päättynyt.
• Palveluntuottajalla ei saa olla hallussaan entisiä lastensuojelun asiakirjoja, vaan asiakkuuden päättyessä kaikki asiakirjat tulee palauttaa lapsen tai nuoren kotikunnan sosiaaliviranomaisille. Näin ollen palveluntuottajalla ei saa olla hallussaan tietoja siitä, keitä asiakkaina on kulloinkin ollut.
• Lainsäädännön tehtävä on suojella lasta ja hänen yksityisyyttään.
• SOS-Lapsikylässä olemme erittäin sitoutuneita lastensuojelun ja sosiaalihuollon lainsäädäntöön. Järjestön nykyisessä johdossa ei ole ketään, joka tuntisi asiakaskuntaamme ja toimintaamme 1990-luvulla.
  
  Olennaiset lainkohdat:
  
  Rikosnimikkeitä ”salassapitorikos” ja ”salassapitorikkomus” sovelletaan yksityiseen sosiaalihuollon järjestäjään ja toteuttajaan tai muuhun yksityiseen henkilöön, esimerkiksi sijaisvanhempaan, jota salassapitovelvollisuus sitoo. Rikoslaki 38 luku 1-2 § (Finlex)
  
  Salassapitorikoksesta on tuomittava (jos teko ole rangaistava 40 luvun 5 §:n mukaan) sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Salassapitorikoksesta voidaan tuomita henkilö, joka laissa tai asetuksessa säädetyn taikka viranomaisen lain nojalla erikseen määräämän salassapitovelvollisuuden vastaisesti paljastaa salassa pidettävän seikan, josta hän on asemassaan, toimessaan tai tehtävää suorittaessaan saanut tiedon, taikka käyttää tällaista salaisuutta omaksi tai toisen hyödyksi. Salassapitorikos tulee sovellettavaksi silloin, kun muu kuin virkasuhteessa ollut henkilö, esimerkiksi sijaisvanhempi tai työsuhteessa kuntaan oleva henkilö, rikkoo salassapitovelvoitettaan. Rikoslaki 38 § 1 momentti (Finlex)
  
  Salassapitorikkomuksesta on tuomittava sakkoon, jos salassapitorikos on kokonaisuutena arvostellen vähäinen huomioon ottaen teon merkitys yksityisyyden tai luottamuksellisuuden suojan kannalta taikka muut rikokseen liittyvät seikat. Rikoslaki 38 luku 2 § (Finlex)

Tutustu tarkemmin lakiin sosiaalihuollon viranomaisen salassapitovelvollisuudesta THL:n verkkosivuilla.