”En ollut ajatellut, että voisin sinkkuna toimia tukiperheenä”

Kim Lindholm on 10-vuotiaan pojan tukityyppi, kuten he itse sanovat. Kaksikko huomasi heti olevansa samalla aaltopituudella. Nyt he ovat vuoden opetelleet yhteiseloa ja erityisesti ihan vaan yhdessä olemista. Kimin kautta lapsi on saanut elämäänsä myös paljon muita tärkeitä ihmisiä.

”Tukiperheenä toimiminen on tuonut elämääni valtavasti iloa, seuraa ja kokemuksen siitä, että pystyn pyörittämään arkea kymmenvuotiaan kanssa. Olen aina pitänyt lapsista ja kasvatusalan ammattilaisena tottunut toimimaan heidän kanssaan. En kuitenkaan ollut ajatellut, että voisin sinkkuna toimia tukiperheenä.

Meillä on lapsen kanssa välitön ja luottamuksellinen suhde. Hän on luonteeltaan utelias pohtija, ja olen iloinen, että hän uskaltaa kertoa ja kysellä mieltään askarruttavista asioista. Näillä keskusteluilla on meille molemmille iso merkitys.

Minulla itselläni on iso, tiivis suku ja ystäväpiiri. Poika puolestaan asuu kaksin äitinsä kanssa ja heidän oma verkostonsa on pieni. Kauttani lapsi on saanut elämäänsä koko joukon eri ikäisiä ihmisiä, oman ikäisistään 95-vuotiaaseen isoäitiini. On ollut mahtavaa seurata, miten hän on tutustunut ja oppinut luottamaan myös heihin.

Työskentelen kasvatusalalla ja koen, että minulla on paljon annettavaa lapselle, mutta myös hänen äidilleen. Yksinhuoltajana hän on kasvattajana yksin, mutta nyt hän on voinut jakaa asioita toisen aikuisen kanssa ja olemme yhdessä pohtineet ratkaisuja. Iso merkitys on myös sillä, että äiti kuulee toiselta aikuiselta miten hieno, hyvin kasvatettu ja mahtava poika hänellä on.

Näen lasta tukiviikonloppujen lisäksi noin kerran viikossa, en ole rajannut tapaamisia vain yhteen viikonloppuun kuukaudessa. Olemme molemmat aika aktiivisia ja tykkäämme puuhata paljon. Siksi olemmekin harjoitelleet myös ihan vaan olemista – sen sijaan, että suunnittelisimme päivät täyteen, heräämme aamulla rauhassa ja tutkimme lehdestä molempia kiinnostavaa tekemistä. Mökkeilemme, käymme pulkkamäessä ja uimassa, katsomassa futista ja jääkiekkoa. Välillä teemme naamiaisasuista pikahahmoja tai näyttelemme keksimiämme sketsejä. Päivän päätteeksi meille on tullut tavaksi ennen iltasatua käydä päivä juttelemalla läpi. Silloin aina huomaamme, että onpas taas tehty kaikenlaista.

Olen saanut SOS-Lapsikylästä alusta asti tukea ja minua on kuunneltu hienosti esimerkiksi lapsen valinnassa. Saan kannustavaa palautetta ja osallistun mielelläni SOS-Lapsikylän tukiperheiden yhteisiin tapahtumiin. Olen myös toiminut kokemusasiantuntijana eli jakanut kokemuksiani tuleville tukiperheille valmennuksissa.

Kannustankin rohkeasti ottamaan toiminnasta selvää – tukiperheeksi voi ryhtyä matalalla kynnyksellä ja erilaisille perheille on tarvetta. Sitoutuminen on kuitenkin tärkeää, vähintään vuodeksi kerrallaan. Lapseen muodostuu usein läheinen suhde, ja omalta osaltani toivon, että tämä suhde kestää läpi elämän.”

Kuva: Kim Lindholmin kotialbumi

Tutustu tukiperheinfowebinaareihin sekä -valmennuksiin ja ilmoittaudu mukaan!

Mikä on tukiperhe?

Tukiperhe on lastensuojelussa ja sosiaalihuollossa tukimuoto, josta moni perhe on saanut apua elämän eri tilanteissa. Tukiperheen tärkeimpänä tehtävänä on tarjota lapselle tavallista ja turvallista arkea.