SOS-Lapsikylä nosti sijoitettujen nuorten huolenaiheita YK:ssa

SOS-Kehittäjänuorten Joonatan Ikonen pääsi nostamaan YK:ssa esille sijoitetuille nuorille tärkeitä teemoja pari viikkoa sitten Genevessä järjestetyssä ihmisoikeustilanteen tarkastelusessiossa. Muun muassa osallisuus, saavutettavat mielenterveyspalvelut ja lastensuojelun henkilökunnan osaaminen olivat teemoina.

YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien määräaikaistarkastelu eli UPR (Universal Periodic Review) on yksi YK:n ihmisoikeuksia edistävistä mekanismeista. UPR-prosessissa YK:n jäsenmaat raportoivat viiden vuoden välein maansa ihmisoikeustilanteesta. 

Tässä prosessissa järjestöillä on mahdollisuus kertoa oman maansa tilanteesta, ja SOS-Lapsikylällä olikin mahdollisuus nostaa esille tärkeitä teemoja pari viikkoa sitten Genevessä pidetyssä niin kutsutussa pre-sessiossa, eli tilaisuudessa, jossa järjestöt tuovat esille omat näkökulmansa ennen virallisten suositusten antamista ja valtion hyväksymistä. 

”UPR-prosessiin osallistuminen oli todella loistava mahdollisuus nostaa pinnalla olevia lasten oikeuksiin liittyviä teemoja esille kansainvälisesti. Prosessista kerroimme myös SOS-Lapsikylän kehittäjäryhmälle, SOS-Kehittäjänuorille ja saimme myös nuorten viestejä sisällytettyä SOS-Lapsikylän puheenvuoroon, mikä oli tärkeää”, kertoo Joonatan Ikonen osallistumisesta. Ikonen on SOS-Lapsikylän vertaisohjaaja ja SOS-Kehittäjänuorten jäsen. Matkalla oli mukana myös SOS-Lapsikylän vaikuttamistyön asiantuntija Anna Hiltunen. 

Osallisuusteemojen lisäksi esille nousivat mielenterveyspalvelujen saavutettavuus sekä sijaishuollossa työskentelevien ammattitaidon vahvistaminen koskien lapsen oikeuksien sopimuksen teemoja. 

”Prosessi jo itsessään on tosi kiinnostava ja oli mahtavaa päästä paikan päälle Geneveen YK:n päämajaan pitämään puhe ja nostamaan tärkeitä lasten oikeuksiin liittyviä teemoja esille isolle yleisölle. Tämä oli varmasti tilaisuus, joita ei muuten tulisi vastaan.” 

Pitkä valmistelutyö tuo tulosta 

Vaikuttamistyön asiantuntija Anna Hiltunen kertoo, että SOS-Lapsikylän järjestöraportti osaksi Suomen tarkastelua ja UPR-prosessia valmisteltiin keväällä 2022. 

”Raportissa painotettiin lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamista osana päätöksentekoa erityisesti nyt rakentuvilla hyvinvointialueilla sekä osana omia palvelujaan. Erityisesti sijaishuollossa elävien lasten ja nuorten osallisuuden teemat nousevat SOS-Lapsikylän raportissa esille. Lisäksi hyvinvointialueiden palveluhankinnat, saavutettavat lakipalvelut sekä lastensuojelupalveluiden henkilökunnan koulutus trauma- ja mielenterveysteemoista ovat asioita, joita SOS-Lapsikylä nosti esille osana UPR-prosessia.” 

SOS-Lapsikylä kansainvälisenä järjestönä edistää jäsenjärjestöjensä osallistumista YK-prosesseihin. Geneven toimistomme toimii kohderyhmiemme edunvalvojana YK-prosesseissa sekä tukee jäsenjärjestöjä valmistelemaan raportin sekä osallistumaan kuulemisiin paikan päällä.  

Joonatan Ikonen toteaa, että Genevessä oli muutakin erittäin kiinnostavaa ohjelmaa. 

”Kuulimme Sierra Leonen edustajalta UPR-prosessista vielä tarkemmin ja seuraavista askelista. Tämän lisäksi pääsimme tapaamaan Meksikon pysyvän edustuston edustajaa, joka halusi kuulla lisää meidän puheenvuorostamme. Kävimme keskustelua esimerkiksi siitä, mikä on nuoren ja lapsen mahdollisuus osallistua nuorten kehittäjäryhmän toimintaan ja esimerkiksi erittäin ajankohtaisesta hyvinvointialueuudistuksesta. Edustaja oli kiinnostunut siitä, miten palvelut käytännössä toimivat, kun hyvinvointialueet saa vastuun sote-palveluiden tuottamisesta. Keskustelu oli todella avartava ja loistava mahdollisuus jakaa tietoa eteenpäin.” 

Ajankohtaistakin aihetta mahtui ohjelmaan mukaan. 

”Seurasimme myös Ukrainan CRC-sessiota, eli Lapsen oikeuksien komitean kuulemistilaisuutta, jossa Ukrainan valtion edustajia kuultiin. Sessiossa YK:n lasten oikeuksien komitea tarkasteli Ukrainan lasten oikeuksien tilannetta sodan alla. Paikalla oli Ukrainan hallintoa vastaamassa kysymyksiin. Sessiota oli todella kiinnostavaa seurata, sillä kuulimme myös konkreettisesta tilanteesta nyt Ukrainassa ja miten se vaikuttaa lapsiin ja heidän oikeuksiinsa sodan keskellä jokapäiväisessä elämässä. Myös tämä tilaisuus oli ainutlaatuinen, kuten koko Geneven reissu kokonaisuudessaankin.” 

Maat ja järjestöt arvioijina 

UPR-prosessi on niin sanottu vertaisarviointiprosessi, jossa jäsenmaat seuraavat ja arvioivat toistensa ihmisoikeustilannetta antaen suosituksia eri ihmisoikeusteemoista. Suositukset pohjautuvat tarkastelun kohteena olevan valtion raportin ja kuulemistilaisuuden lisäksi kohdemaan järjestöjen raportteihin ja kuulemistilaisuuksiin. 

Anna Hiltunen toteaa, että järjestöraporttien tarkoituksena on lisätä muiden maiden tietoisuutta tarkastelun kohteena olevan maan ihmisoikeustilanteesta ja tuoda relevantteja näkökulmia sekä tarkennuksia esille. 

”UPR-prosessi jakaantuu järjestöraporttien lähettämisen jälkeen eri vaiheisiin. Järjestöjä kuullaan UPR:n pre-sessionissa Genevessä, jossa järjestöt voivat maakohtaisissa puheenvuoroissaan tarkentaa huomioitaan oman maansa ihmisoikeustilanteesta. Tämän jälkeen järjestöillä on vielä mahdollisuus tavata eri maiden pysyviä edustustoja ja tuoda näkökulmiaan esille”, Hiltunen avaa prosessia. 

Järjestökuulemisten jälkeen muut maat tekevät suosituksia tarkastelun kohteena oleville maille, jotka tarkastelun kohteena oleva maa voi ottaa huomioon tai hyväksyä.  

UPR-prosessissa Suomi on saanut useita huomioita koskien esimerkiksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, turvapaikanhakijoiden oikeuksia sekä inkluusion edistämistä. Lapsen oikeuksiin kohdistuvia huomiota tässä yleismaailmallisessa tarkastelussa on yleensä vähemmän, joten lapsen oikeuksien teemojen esille nostaminen ja edistäminen prosessissa on tärkeää.  

Lisätietoja:

Anna Hiltunen
Vaikuttamis- ja ohjelmatyön asiantuntija
puh. 044 761 4182
anna.hiltunen@sos-lapsikyla.fi

Kuvat: UPR Info ja Joonatan Ikonen