Harrastuksen mahdollistaminen voi ehkäistä syrjäytymistä

”Mitä isompi lapsi, sitä tärkeämpää on pitää hänet poissa kaduilta.” Näin toteaa aluekuraattori Kati Wilska-Seemer Espoosta. Hän on ollut mukana SOS-Lapsikylän harrastustukitoiminnassa alusta alkaen. Hän toteaa, että harrastamisen mahdollistaminen on mitä parasta syrjäytymisen estämistä.

”Nuori haluaa kuulua joukkoon ja useimmiten tehdä samaa kuin kaverit, niin se vain on”, toteaa Kati Wilska-Seemer, joka toimii Espoossa Matinkylä-Olari-Tapiola-alueen aluekuraattorina.

Jos lapsella tai nuorella ei ole harrastuksia, niin he hakevat seuraa muualta.

”Ehkä hän liittyy joukkoon, joka pyörii ostareilla ja muualla. Metrollahan pääsee koko pääkaupunkiseudun alueelle helposti. Ehkä kuvaan tulee mukaan rötöstelyä ja ilkivaltaa, sillä voi saada arvostusta joissain porukoissa”, Wilska-Seemer toteaa.

Vapaa-ajanvieton vaihtoehtoina voi myös olla pelaaminen tai somessa hengaaminen, mutta niistäkin voi liiallisen käytön seurauksena helposti tulla lieveilmiöitä kuten nukkumisvaikeuksia tai levottomuutta.

Mahdollisuus saada arvostusta

Wilska-Seemer sanoo, että jos koulunkäynti ei ole helppoa, niin silloin urheilu tai muu harrastus voi olla mahdollisuus saada arvostusta ja kokea onnistumisia. Ja valmentajasta voi tulla tosi tärkeä aikuinen nuoren elämässä.

”Lapset kaipaavat elämyksiä, yhteenkuuluvuutta, hyväksyntää ja onnistumisia.”

Unelmista totta -harrastustuen avulla vähävaraisista perheistä tai muuten hankalista olosuhteista tulevat lapset ja nuoret voivat aloittaa uuden harrastuksen tai jatkaa harrastamista. Jopa 70 prosenttia tukea saaneista perheistä totesivat, etteivät lapset voisi harrastaa ollenkaan ilman tukea.

”Harrastustuen avulla meillä on mahdollisuus tasoittaa hyvinvointieroja ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä”, Kati Wilska-Seemer sanoo.

Vaikka ilmaisia harrastuksia on tarjolla myös Espoossa niin aina ne eivät vastaa tarvetta. Jos lapsi harrastaa useamman kerran viikossa, maksut voivat nopeasti nousta jopa tuhanteen euroon vuodessa.

Moni tukea saava on vasta kotoutumassa

”Moni lapsi on sellaisesta perheestä, joka on vasta tullut maahan ja opettelee kieltä. Heillä ei ole ei mitään mahdollisuuksia selvittää seurojen maksuja ja tukia, koska kotoutuminen on muutenkin kesken. Lapset kotoutuvat nopeammin kuin aikuiset ja saattavat tietää, mitä haluavat harrastaa tai ilmaisevat opettajalle/kuraattorille kaipaavansa lisää tekemistä vapaa-ajalle”, Kati Wilska-Seemer toteaa.

Tällaisissa tapauksissa kuraattori voi auttaa sekä harrastuksen tai harrastuspaikan löytämisessä, että tuen hakemisessa.

Koronan jälkiä korjataan vielä pitkään

Koronan jälkeen myös aikaisemmin taloudellisesti toimeen tulleet perheet ovat joutuneet heikoille. Lapsille on vaikea paikka, jos on kiintynyt joukkueeseen tai muuhun ryhmään, eikä perheellä yhtäkkiä olekaan varaa maksuihin.

”Korona on muuttanut monen perheen tilannetta. Meille on tullut uusia avuntarvitsijoita esimerkiksi, jos vanhemmalta on mennyt työpaikka alta koronan takia”, Kati Seemer-Wilska kertoo. Hän arvioi, että Espoon kuraattorien asiakasmäärät ovat kasvaneet reilulla kymmenellä prosentilla koronapandemian aikana. Yhä useampi lapsi ja nuori kärsii ahdistuksesta ja mielialapulmista.

Yhä useampi hakee tukea

Lisääntynyt tarve on huomattu myös Unelmista totta -harrastustuen toiminnassa. Vuonna 2020 tukea sai 137 lasta ja vuonna 2021 901 lasta. Tukia on vuonna 2022 myönnetty jo yli 800 lapselle heinäkuun loppuun mennessä.

Luja-yhtiöt on Unelmista Totta -harrastustuen pääyhteistyökumppani. Toimintaa tukivat vuonna 2021 merkittävästi myös yrityskumppanimme Edenred ja IKEA Suomi.

Vuosina 2018–2021 STEA-rahoitteisena rakennettu toimintamalli jatkuu osana SOS-Lapsikylä ehkäisevää työtä.

Fakta: Unelmista totta -harrastustuki

• Unelmista totta -harrastustukea voidaan myöntää haasteellisessa elämätilanteessa olevien perheiden 7–17-vuotiaille lapsille.
• Tukea tarvitsevia perheitä etsitään yhdessä perhesosiaalityön ja koulukuraattorien kanssa. Tukea jaetaan tällä hetkellä 12 paikkakunnalla: Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Jämsässä, Kaarinassa, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa, Vantaalla ja Varkaudessa.
• Unelmista-harrastustuella on tuettu yli 45 erilaista harrastusmuotoa.
• Uuden harrastuksen aloitti 44 prosenttia. 25 prosenttia ei ollut harrastanut ollenkaan ennen tuen saantia.
• Harrastustukea saaneille perheille ja tuen hakijoina toimiville kuntien työntekijöille tehtiin palautekyselyt tammikuussa 2022.
• Yleisimpiä syitä harrastuen hakemiselle perheissä olivat taloudellinen tilanne, yksinhuoltajuus ja työttömyys sekä harrastuksen kalleus.
• Kyselyyn vastanneista perheistä 70 prosenttia kertoi, ettei lapsi olisi voinut harrastaa ilman tukea.
• Viisi suosituinta harrastamismuotoa, joihin on myönnetty tukea ovat jalkapallo, ratsastus, soittotunti, koripallo ja jääkiekko​.
• Unelmista totta -alusta löytyy osoitteesta: unelmista.fi

Kirjoittaja: Sanna Karlsson

Kuva: Colourbox