Mitä Suomen lapsille kuuluu?

21.6.2022
Tarinoita Suomesta

Apuu-chat on lunastanut paikkansa merkittävänä matalan kynnyksen keskustelukanavana. Apuu-aikuiset kävivät lasten kanssa yli 25 000 keskustelua viime vuonna. Eniten lapsia huolestuttavat ihmissuhteet ja koulukiusaaminen. Monet lapset ovat myös ahdistuneita. 

Mitä kuuluu Suomen lapsille SOS-Lapsikylän ehkäisevän digityön päällikkö Johanna Virtanen

– Voisin vastata, että ihan hyvää ja toisaalta myös, että tosi monenlaista. Apuu-chatin perusteella tiedämme, että lapset osaavat hakea apua, kunhan he vain tietävät, että tällainen palvelu on olemassa. Tämä on ilahduttavaa ja merkitsee sitä, että lapset ovat valmiita ottamaan ensimmäisen tärkeän askeleen.  

– Monet lapset kertovat arkisista huolistaan, mutta toisaalta on myös niitä lapsia, jotka tarvitsevat akuutisti paljonkin apua. Erityisen hälyttävää on ollut se, kuinka lapset ovat jo itsekin tietoisia kuntien ruuhkautuneista sosiaali- ja terveyspalveluista, ja odotusaika avun piiriin tuntuu kestämättömältä, Virtanen jatkaa. 

Näköalapaikka lasten maailmaan 

Aiemmin SOS-Lapsikylä teki työtä lähinnä lastensuojelun asiakkaina jo olevien lasten kanssa, mutta viime vuosina painopistettä on siirretty voimallisesti myös ennaltaehkäisevän työn puoleen. 

Apuu-chat on tarkoitettu 7–15-vuotiaille lapsille tilanteeseen, jossa lapsi kokee olonsa huolestuneeksi, turvattomaksi tai uhatuksi ja tarvitsee apua. SOS-Lapsikylän ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset ovat chatissa joka päivä kello 9–22 varmistamassa, ettei yksikään lapsi jää ilman apua. Apuu-chattiin lapset osallistuvat anonyymeinä.  

Apuu-chattiin tuli viime vuonna yhteensä 36 134 yhteydenottoa, joista 71 prosenttiin kyettiin vastaamaan. Vuoden aikana käytiin yhteensä 25 621 keskustelua lasten ja nuorten kanssa. Keskimääräinen keskusteluaika Apuu-chatissa oli viitisentoista minuuttia. Vapaaehtoisia Apuu-aikuisia on jo yli sata. 

Kaverisuhteet ja ahdistunut mieliala 

Yhteydenottojen syyt tilastoidaan. Kaikista eniten lapset halusivat puhua ihmissuhteista.  

– On tosi tärkeää, että pystymme viestimään lapsille, ettei heidän tarvitsekaan vielä osata hoitaa ihmissuhteita aikuisten lailla. Aikuisten tehtävä on huolehtia ja auttaa, että lasten kaveritaidot kehittyvät, ettei ketään jätetä ryhmien ulkopuolelle ja että erimielisyydet voidaan sopia. Hienoa on, että lapset, jotka kokevat, että he ovat itse toimineet väärin, ottavat hekin yhteyttä meihin ja pyytävät apua.  

Toiseksi yleisin teema keskusteluissa oli mielen hyvinvointi. Lapsilla on ahdistusta, jonka taustalla on erilaisia syitä. 

– Siellä on yhtä lailla arkisia sattumuksia, esimerkiksi koulusta myöhästymisiä kuin traumaattisia kokemuksiakin. Apuu-aikuiset miettivät yhdessä lapsen kanssa, kuinka vakavasta ahdistuksesta on kyse. Lapsille on tärkeää kertoa, että elämään kuuluu aina tietty määrä ahdistusta ja erityisesti kasvuun ja murrosikään. Yhdessä pohdimme myös toimenpiteitä, joilla ahdistusta voi lievittää. 

Kolmanneksi tärkeimmäksi yhteydenoton syyksi nousee kiusaaminen, vaikka kiusaamisen vastaista työtä on tehty kouluissa jo pitkään.  

Helmikuun lopulla yhteydenotoissa oli selvä piikki, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Yhteydenottoja tuli ensimmäisenä iltana yli 500. 

– Vapaaehtoiset tulivat silloin sankoin joukoin päivystämään palveluun. Linjoilla oli 25 aikuista vastaamassa lapsille, kun normi-iltana vastaajia on viidestä kahdeksaan. Yhteydenottojen määrä kertoi siitä, että lapset jakavat toisilleen tietoa myös keskusteluapua tarjoavista kanavista. Yhdistävä tunne yhteydenotoissa oli pelko. Joku pelkäsi, että Suomeen hyökätään, joku toinen taas, että tulee venäläisen taustansa takia kiusatuksi. Moni on paljon somessa, ja siellä pelot tarttuvat ja leviävät. Unohdetaan, että lähin turva löytyy usein kotoa. 

Keskusteluyhteyttä vaalittava 

Usein lapset eivät uskalla tai halua puhua vanhemmille ongelmistaan.  

– Lapsella saattaa olla aivan hyvät ja kuuntelevat vanhemmat, mutta hän vain kaipaa toisen aikuisen näkökulmaa. Tämä on luonnollista erityisesti murrosiässä, kun omista vanhemmista otetaan etäisyyttä. Onkin tärkeää, että lapsella on muitakin turvallisia aikuisia ympärillään kuin omat vanhemmat. Tämä ei kerro mitään huonoa vanhemmista, vaan se kertoo lapsen kasvusta.  

– Ihan kaikesta voi ja kannattaa puhua, jopa omille vanhemmille, mikä ei aina tule lapsille mieleen. Reilussa kolmanneksessa yhteydenotoista ohjaammekin lasta kääntymään omien vanhempien puoleen. On lapsia, joille vuorovaikutus aikuisen kanssa on hankalaa, ja jotka esimerkiksi käyttävät epäasiallista kieltä. Me emme kuitenkaan lopeta sen takia keskustelua, vaan yritämme luoda heihin yhteyden. 

Toisaalta on myös tilanteita, joissa lapset säästelevät vanhempiaan, joilla on muita huolia. 

 – Tämä tuntuu erityisen surulliselta. Silloin mietimme lapsen kanssa, mitä voisimme tehdä koko perheen auttamiseksi, voisiko esimerkiksi perheneuvolasta olla apua. 

Lasten osallisuus keskiöön 

Lapsen osallisuus on kaikessa SOS-Lapsikylän toiminnassa tärkeä tavoite.  

– Apuu-chatin olemassaolo voi jo vahvistaa lapsen osallisuuden kokemusta. Olemme havainneet, että lapsilla ei ole vielä riittävästi tietoa oikeuksistaan ja toisaalta vanhempien rooli sopivan avun löytymisessä on merkittävä. Haluamme olla auttamassa lapsia ja vanhempia yhteyden löytymisessä. Meille välittyy lasten kertomuksista viesti, että kodeissa on epätietoisuutta ja kuormittuneisuutta, mutta myös paljon välittämistä ja halua tukea lasta. 

– Tärkeä tavoite on avoimen keskustelukulttuurin kehittäminen ja ylläpitäminen. Haluamme opettaa lapsille, että kaikista asioista voi puhua. Vanhempien kannatta pitää niin sanotusti linjat auki.  Heidän pitäisi pystyä viestimään lapsille, että he ovat kiinnostuneita lastensa asioista ja haluavat jutella heidän kanssaan.  

Esimerkiksi seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset askarruttavat monia nuoria ja aihe saattaa olla vanhemmille syystä tai toisesta hankala – tietoa ja tukea on kuitenkin paljon saatavilla ja on tärkeää, että vanhemmat puhuvat avoimesti myös aiheista, jotka tuntuvat vaikeilta.  

Myös vanhemmat tarvitsevat tukea 

SOS-Lapsikylä aikoo kasvattaa Apuu-chatin vapaaehtoisten määrää edelleen.  

– Apuun kautta bongasimme esimerkiksi tarpeen koulunkäynnin tuelle. Toteutimme digitaalista läksyapua tarjoavan pilotin, jossa vapaaehtoiset auttoivat lapsia läksyjen teossa. Pilotin jälkeen kehittämistä on päätetty jatkaa ja tavoitteena on käynnistää palvelu, jolla voidaan valtakunnallisesti auttaa yläkouluikäisiä lapsia läksyissä. 

– Pyrimme auttamaan myös vanhempia. Teemme tiivistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja mietimme, voisimmeko yhdistää tässä kohtaa voimavaramme. Vanhemmille on jo hyviä chat-kanavia, mutta niiden löydettävyys voi olla heikko tai ne eivät ole avoinna aina. Tähän etsimme ratkaisuja. Aikuisillekin pitäisi olla kanava, josta avun saa heti ja anonyymisti, Virtanen toteaa. 

Mistä aiheista lapset haluavat puhua? 

  1. Ihmissuhteet (24 % yhteydenotoista). Nämä yhteydenotot liittyivät pääasiassa kaverisuhteisiin (53 %), jolloin lapset kaipasivat apua niihin liittyviin ristiriitoihin tai kaverisuhteen päättymiseen.  
  1. Mielen hyvinvointi (20 %). Näistä yhteydenotoista 53 % kosketti ahdistunutta mielialaa. 

Sitä aiheutti esimerkiksi kiusaaminen, tulevaisuuden näkymät, läheisen kuolema, kehonkuva sekä erilaiset arjen vastoinkäymiset. Lisäksi kolmannes keskusteluista koski masentunutta mielialaa, viidennes itsetuhoisuutta ja 17 % viiltelyä. 

  1. Kiusaaminen (18 %). Näistä selvä valtaosa (80 %) kosketti koulukiusaamista. Keskusteluissa käsiteltiin myös kiusaamista vapaa-ajalla ja netissä sekä rasismia tai syrjintää. 
  1. Kotiin ja perheeseen liittyvä huoli (18 %). Tähän kategoriaan kuuluvista keskusteluista 60 % liittyi vuorovaikutusongelmiin vanhempien kanssa ja reilu viidesosa vanhempiin liittyviin huolenaiheisiin.  
  1. Koulu ja oppiminen (9 %).  

Kiitos vielä, sait minut tajuamaan, että saatan olla vaarassa. En ole uskonut ystäviäni, että kannattaisi mennä juttelemaan aikuisille. 

Täällä jutteleminen on oikeasti auttanut. Helpottuneempi olo. Teette tärkeää työtä! Kiitos siitä 😊 

Olit ihan super hyvä tuki mulle ja tiedän nyt mistä saa apua ja miten jatkaa eteenpäin. 

Kiitos niin paljon, vaikka et varmaan itse huomannut niin rauhotuin tosi paljon tässä. tulin chattiin ihan itkien mutta enää en itke. 

Kiitos että saan jutella, se auttaa, hengitys on jo vähän tasaantunut ja ahdistus laantunut. 

Teksti: Pirkko Soininen 

Kuvat: SOS-Lapsikylä