Sosiaalityöntekijät turhautuvat kun laki ei toteudu

Sosiaalityöntekijät ovat oikeutetusti turhautuneita siitä, että lakimuutos asiakasmäärän rajaamisesta ei ole johtanut muutoksiin. Ymmärrän hyvin heidän turhautumisensa. Olen itse ollut enemmän tai vähemmän turhautunut lähes neljännesvuosisadan siksi, että lastensuojelulain sääntely ei käytännössä toteudu.
Sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärään rajausta koskeva lakimuutos tuli voimaan tämän vuoden alussa. Asiakasmitoituksen mukaan yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saa olla 1.1.2022 lukien enintään 35 lasta asiakkaanaan ja 1.1.2024 lukien enintään 30.
Käytännössä asiakasmitoitus ei ole toteutunut. Tämä on osin selitettävissä sillä, että sosiaalityöntekijöiden rekrytointiongelmat olivat olemassa jo lakia valmisteltaessa. Henkilöstön saatavuus tunnistettiin yhdeksi riskitekijäksi lain toimeenpanon kannalta.
Sosiaalityöntekijät ovat asiasta oikeutetusti turhautuneita. Ymmärrän hyvin heidän turhautumisensa. Olen itse ollut enemmän tai vähemmän turhautunut lähes neljännesvuosisadan siksi, että lastensuojelulain sääntely ei käytännössä toteudu.
Kovat työmäärät ja kova kuormittavuus
Olen koko työurani tehnyt läheistä yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden kanssa ja tunnen heidän työmääränsä – samoin kuin lain, johon tehtävät perustuvat. Tiedän, että töitä riittää tehtäväksi virka-ajan ulkopuolellakin. Tiedän myös työn kuormittavuuden, jota vastuu lapsen terveydestä ja kehityksestä – pahimmassa tapauksessa hengestä – ei vähennä.
Sosiaalityöntekijät ovat purkaneet turhautumistaan asiakasmitoituksen toteutumattomuudesta muun muassa jakamalla Kuntaliiton edustajien lokakuussa 2021 julkaisemaan blogiin lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijöiden virkatehtävien hengästyttävästä määrästä.
Ihmettelin kuitenkin jo blogin ensikerran lukiessani tapaa, jolla Kuntaliiton edustajat ovat virkatehtävät esitelleet ja eritelleet. Tuolloin pidättäydyin kommentoimasta blogia, mutta nyt en voi mieltäni malttaa.
Lastensuojelulain yksittäiset säännökset on nimittäin pilkottu osiin siten, että metsä katoaa puilta. Tavoitteena tuntuu olleen saada aikaiseksi mahdollisimman pitkä lista virkatehtäviä riippumatta niiden luonteesta, sisällöstä ja tehtävään kuluvasta ajasta. Erillisenä virkatehtävänä esitellään esimerkiksi lapsen ohjaaminen oikeusavun piiriin, joka yksinkertaisimmillaan toteutetaan antamalla lapselle oikeusaputoimiston yhteystiedot.
Blogissa esitellään yhdeksänä erillisenä virkatehtävänä erilaisten ilmoitusten ja selvitysten vastaanottaminen, vaikka ne eivät edellytä sosiaalityöntekijältä välittömiä toimenpiteitä tai ammatillista arviointia. Toki selvityksiin ja ilmoituksiin täytyy perehtyä, jotta kokonaiskuva lapsen tilanteesta ja hänen etunsa mukaisista ratkaisuista on ajan tasalla. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän keskeisin, kaiken kattava virkatehtävä, joka myös mainitaan, on lapsen kokonaisvaltaisen edun toteutumisen valvonta.
Vaihtoehtojen vertailua tarvitaan
Lapsen kannalta parhaan ratkaisun löytyminen edellyttää paitsi riittävää tietopohjaa myös eri vaihtoehtojen vertailua lapsen edun näkökulmasta. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä käyttää tehtävässään julkista valtaa, osin jopa merkittävää sellaista, jonka täytyy perustua riittäviin ja asianmukaisiin selvityksiin.
Myös lapsen tapaaminen ja tietojen antaminen sekä keskustelut lapsen ja huoltajan kanssa on pilkottu laskutavasta riippuen neljäksi tai viideksi erilliseksi virkatehtäväksi Kuntaliiton edustajien blogissa. Jaottelu ja ylipäätään se, että lapsen ja hänen huoltajansa tapaaminen, keskustelut ja yhteistyö heidän kanssaan on edes listalla, on mielestäni outoa. Lapsihan on lastensuojelun asiakas, eikä asiantuntijakaan voi tehdä asiakastyötä kohtaamatta ja keskustelematta asiakkaan kanssa.
Puuttuvia pykäliä
Blogista puuttuvat kokonaan ne lastensuojelulain säännökset, joiden tarkoituksena on tukea ja avustaa lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää vastuullisessa asiantuntijatyössä ja virkatehtävien hoitamisessa.
Lastensuojelulain 14 pykälän nojalla lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä tulee olla käytettävissään lapsen kasvun ja kehityksen, terveydenhuollon, oikeudellista sekä muuta lastensuojelutyössä tarvittavaa asiantuntemusta. Saman säännöksen mukainen moniammatillinen asiantuntijaryhmä avustaa sosiaalityöntekijää lastensuojelua toteuttamisessa ja päätösten valmistelussa. Myös sosiaalihuoltolain 41 pykälä turvaa monialaisen osaamisen ja asiantuntemuksen lastensuojelun sosiaalityön tueksi.
Täsmällinen sääntely turvaa yhdenvertaisuuden
Blogissa ei käsitellä myöskään syitä, minkä vuoksi lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun menettelystä säädetään laissa niin tarkasti. Sääntelyn tavoitteena on turvata lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja heidän perheidensä yhdenvertaisuus riippumatta siitä, missä päin Suomea he asuvat.
Täsmällisellä sääntelyllä pyritään myös turvamaan perus- ja ihmisoikeuksia koskevat velvoitteet ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevan lapsiryhmän asema ja oikeudet. Menettelytapojen täsmällisellä sääntelyllä on lisäksi tarkoitus parantaa paitsi lapsen ja vanhempien myös työntekijöiden oikeusturvaa.
Blogin kirjoittajat ovat itse todenneet, että jos heidän blogissa esittelemänsä lista virkatehtävistä liitettäisiin avoimeen sosiaalityöntekijän virkahakuun, se ei varmaan olisi kovinkaan vetovoimainen ja houkutteleva. Tiedossa olevat rekrytoinnin ongelmat huomioiden blogikirjoituksen elossa pitäminen edelleen jakamalla ei edistäne tavoitetta saada lisää sosiaalityöntekijöitä lastensuojeluun.
Kuva: Unsplash/Sonja Langford
Kirjoittaja
