Tupailtaan mahtuu riemukasta naurua ja komeat maitoviikset

Kello on kolme ja ulko-ovi käy. Iloinen puheensorina täyttää tilan hiljaista kaikua. SOS-Lapsikylän vapaaehtoiset varamummut ja varavaarit sekä työntekijä astuvat tuvalle sisään.
Terveiset raikuvat: Moikka! Kiva nähdä! Kyllä tänään on tultu käveltyä päivällä niin monta askelta, että ihan jaloissa tuntuu. Mitäs teidän päiväänne?
Pian kahvinkeittimen porina alkaa kuulua taustalta ja samalla ruokaostoksia nostetaan esille. Mitäs tänään syödään ja kuinka monta henkilöä meitä on täällä tänään? Tarkistus saapuneista viesteistä, matikkalasku sujuu helposti. Taustalta kuuluu tuttavallista vitsin heittoa laskijalle. Muistellaan, kuinka viimeksi olikin ihan gourmet-ilta, kun oli niin hienot ruuat. Hymyssä suin istutaan alas. Kahvit ja kuulumiset ensin, sitten hommiin.
Yksi kurvaa kahvinkeittimelle, toinen lelulaatikolle
Hetken päästä ulko-ovi käy jälleen ja vilkas puheensorina kantautuu eteisestä keittiön suuntaan. Yksi huutaa moikat ja toinen vastaa: Kiva nähdä täällä taas. Kuuluu pieni ääni, joka kysyy Miksi? Kolmas ääni on vastaamassa, kun neljäs ääni huutaa ylpeänä pesin jo!
Kengät on riisuttu, takit naulassa ja kädet on pesty. Yksi lapsista juoksee tutun ja turvallisen vapaaehtoisen luo, toinen kurvaa lelulaatikolle ja kolmas tarraa kiinni oman aikuisen jalkaan. Kello on puoli neljä ja illan ensimmäinen perhe on saapunut Mummun ja vaarin tuvalle.
Keittiössä vaihdetaan kuulumisia ja kuunnellaan
Tyhjän tilan kaiku on nyt täysin kadonnut ja paikalla ovat jo melkein kaikki mukaan ilmoittautuneet. Lähes sen verran lapsia ja aikuisia, kun aiemmin laskettiin. Samalla muistetaan, että yksi perheistä ilmoitti tulevansa vasta myöhemmin. Se sopii, aikaa on.
Osa perheiden aikuisista on kokoontunut keittiöön. Kahvi ja tee höyryävät mukeissa. Ruokatarvikkeet ovat löytäneet kokkinsa. Kasvikset on pilkottu ja hella käy kuumana. Pöydän äärellä vaihdetaan kuulumisia päivästä, viikon kulusta ja tulevasta. Oman alueen uutiset kiinnostaa, vanhemmuuden kommelluksille nauretaan ja toisaalta ollaan vaan, kuunnellaan. On löydetty se mitä tähän hetkeen kaivataan.
Varavaari on leikeissä mukana
Viereisessä tilassa leikitään. Osa lapsista ja vanhemmista leikkii yhdessä, jotkut lapsista keskenään ja yksi tykkää ihan itsekseen rakentaa ikiomaa Lego-tornia. Voi mikä leikin ilo, kun sen voi lopuksi myös hajottaa.
Varavaari istuu sohvalla seurana. Yksi lapsi juttelee iloisesti päivän menosta ja jo hetken päästä kaivaa kynät ja paperit esiin tutusta paikasta, askartelukaapista. On piirustusten aika.
Seuraavaksi moni lapsista ryhtyy yhteiseen leikkiin ja yhtäkkiä varavaaria ei näy enää missään! Sohvan suunnalta kuuluva riemukas nauru täyttää koko tilan. Samalla varavaarin sijainti paljastuu – hänet on piilotettu lapsivuoren alle.
Sitten syömään!
Kello on viisi. Illan ruoanlaittajista toinen oli hetken leikeissä mukana, mutta nyt ruoka on valmista. Juomalasit, voidellut leivät ja vihanneskipot ovat esillä. Pöytä on katettu. On jälleen käsien pesun aika ja sitten syömään.
Varamummu tarjoilee ruokaa, yksi lapsista haluaa annostella itse ja kolmas pyytää vanhemmalta lisää maitoa. Varavaari istuu pöytään ja nyt myös varamummu kattaa itselleen lautasen. Hyvää ruokahalua!
Nautitaan yhteinen ateria, kaikkien tupaillan sukupolvien kesken.

Tuvan komeimmat maitoviikset
Ruoka on maistunut ja viime vuosikymmenten, tai ainakin tämän tuvan, komeimmat maitoviikset on pyyhitty. Osa perheistä on jo lähtenyt kotiin ja osa siirtynyt vielä leikkimään.
Keittiössä varamummu kertoo mitä ruokia kaappiin jäi ja mitkä pääsivät loppumaan. Listaan kirjataan kahvi, margariini ja maito. Toiveena myös parempi kirjaustussi. Lapsi toivoo kesällä omaksi synttäripäiväksi kaikille kakkua. Se mitä tupaillan aikana valmistetusta ruuasta jää yli, annetaan perheille mukaan. Vielä kuuluu ääni: jos kukaan muu ei enää nyt syö näitä, niin mulle kyllä mahtuu. Niin sekin kulho tyhjenee ja loput tuoreista kasviksista maistuvat vanhemmalle vielä tuvalla.
Kello on jo kohta kuusi ja silloin tupa menee kiinni. Nyt on loppusiivouksen aika. Yksi nostaa kirjoja hyllyyn, toinen ei halua leikkiä lopettaa ja kolmas innostuu auttamaan siivouksessa varaisovanhempaa. Lelut laitetaan omille paikoilleen takaisin yhdessä. Leikit on siivottava. Yksi lapsista ilmoittaa, ettei sellaisesta asiasta kuin siivous ole kuullutkaan. Oman aikuisen kanssa vaihdettu katse paljastaa, että nyt juksataan.
Tavarat ovat omilla paikoillaan ja odottavat jo seuraavia leikkijöitä. Kiitos kaikille, hienosti osaatte. Myös keittiö on siivottu ja pöydät pyyhitty. Tilastointiin vielä merkintä, kuinka monta meitä aikuista ja lasta toistemme seurana illassa oli.
Oikean jalan kenkä löytyy vasemmasta jalasta
Kello kertoo, että nyt on kaikkien kotiinlähdön aika. Vilkas juttelu ja neuvottelu täyttää eteisen tilaa. Ulko-ovi käy jälleen ja vaatenaulakot tyhjenevät. Pieni ihminen katsoo ulos ikkunasta ja kertoo, että vettä sataa. Kuravaatteet päälle ja kenkiä jalkaan. Oikean jalan kenkä löytyy vasemmasta jalasta. Vikat moikat on melkein sanottu. Kiitos kun olitte ja olette, tervetuloa taas. Puheensorina hiljenee ja illan lapsiperheet ovat lähteneet kotiin. Tilan hiljainen kaiku loppuillasta rauhoittaa.
Varamummu laittaa kenkiä jalkaan. Vasemman jalan kenkä löytyy ihan oikeasta jalasta. Ihan lopuksi vielä jutellaan yhdessä vapaaehtoisten ja työntekijän kesken siitä, mitä kaikkea iltaan mahtui ja millainen tunnelma jokaisen mielestä tuvalla tänään oli.
Yksi naurahtaa komeille maitoviiksille ja toinen pohtii hetken antoisaa juttelua vanhempien kanssa. Kolmas vapaaehtoisista toteaa, kuinka hieno ja otettu tunne tuli siitä, kun lapsi tuli kiittämään ja halaamaan.
Kuinka paljon elämää, jaettuja tunteita ja tapahtumaa voikaan muutamaan tuntiin mahtua.
Ovi on lukossa ja tupailta on päättynyt. Kiitos illasta ja nähdään taas!
Työntekijän tupaloki siitä mitä Mummun ja vaarin tupaillassa tapahtuu. Teksti on koottu useammasta eri tupaillasta ja niiden tapahtumista.
Tuvista voit lukea lisää täältä.
Mummun ja vaarin tupa -toiminnan pääyhteistyökumppanina toimii Fazer. Toiminta saa avustusta STEAlta.
Kuvat: Elina Pitkäranta
Kirjoittaja
