Yhteistyöllä lapsen edun mukaisia palveluita

20.1.2022
SOSblogi
vaaliurna ja naisen käsi, joka laittaa siihen äänestyslipuketta

Lapsen oikeudet ja lapsen edun huomiointi tulee varmistaa kaikessa valmistelussa hyvinvointialueilla. Jotta uudistuksen tavoitteet yhdenvertaisista, laadukkaista ja saavutettavista palveluista toteutuvat, on panostettava lapsimyönteiseen strategianvalmisteluun. Lasten ja nuorten osallistuminen valmisteluun sekä esteettömien yhteistyön rakenteiden varmistaminen kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja yksityisen sektorin palveluntuottajien välillä on olennaista hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Suomessa valmistaudutaan nyt aluevaalien varsinaiseen vaalipäivään, joka koittaa sunnuntaina 23.1. Näissä vaaleissa valitaan aluevaltuusto, joka tulee käyttämään merkittävää julkista valtaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisessä. Päätöksentekovalta ja sitä myötä vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Tämä tarkoittaa sitä, että merkittävässä roolissa järjestettäviä palveluita tulevat olemaan myös sosiaalihuollon lastensuojelupalvelut.

Nyt muodostettavat hyvinvointialueet tulevat vuodesta 2023 eteenpäin toimimaan lastensuojelupalveluista vastaavina tahoina. Sitä myötä alan yksityiset palveluntuottajat sekä järjestöt tulevat toimimaan hyvinvointialueiden tärkeinä kumppaneina. Alueiden toimintaa ohjaamaan on siten muodostettava sellaiset lapsiystävälliset strategiat sekä yhteistyön rakenteet, joissa myös sosiaalihuolto rakentuakseen kestäväksi saa osakseen tarpeeksi huomiota, resursseja sekä osaavia yhteistyökumppaneita.

Elämäntilanne ei saa kuormittua lisää

Erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset, nuoret ja perheet ovat jo valmiiksi haastavissa elämäntilaisessa. Sen vuoksi palveluihin pääsy, asiantuntevat työntekijät sekä selkeät palvelurakenteet ja polut ovat pakollisia, jotta elämäntilanne ei kuormitu entisestään.

Tämän vuoksi hyvinvointialueiden valmistelijat, tulevat aluevaltuutetut sekä tulevaisuuden sote-keskukset tarvitsevat kumppaneikseen palveluntuottajia ja järjestöjä, jotka toimivat osana sosiaalihuollon palvelupolkua ja palvelukatalogia. Tällaiset kumppanit voivat lisäksi tarjota asiantuntemusta ja tietoa lastensuojelupalveluiden tarpeesta sekä lasten ja nuorten akuuteista haasteista alueella. Siksi uusilla hyvinvointialueilla kilpailutusten ja sopimusrakenteiden toimivat rakenteet tulee rakentaa jo hyvissä ajoin osana strategianvalmistelua.

Asiantuntevan ja laadukkaan palvelutuotannon lisäksi järjestöt tekevät merkittävää ennaltaehkäisevää työtä, joka tavoittaa ja auttaa lapsia ja nuoria yli lastensuojelupalveluiden asiakkaiden. Tällaiset palvelut kuten esimerkiksi SOS-Lapsikylän Apuu-chat tai tai Mummun ja Vaarin tuvat ovat hyviä mahdollisuuksia ottaa mukaan palvelukatalogiin, sillä ne tavoittavat ja tukevat lapsia, nuoria ja perheitä matalalla kynnyksellä. 

Tulevat palvelupolut tarkasteltava lasten ja nuorten näkökulmasta

Lasten ja nuorten palveluista monet jäävät hyvinvointialueuudistuksen jälkeen kuitenkin vielä kuntien tehtäväksi. Tämä tarkoittaa, että lasten ja nuorten palveluja porrastetaan tulevaisuudessa hallinnon eri rakenteille. Muutoksessa täytyy kuitenkin varmistaa, että lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on palvelujen lähtökohta, eivätkä hallinnolliset rajat estä saumatonta yhteistyötä ja liikkumista palvelujen välillä.

Tärkeää muutoksessa onkin tarkastella, millaiselta palvelupolut lapsen, nuoren ja perheiden näkökulmista näyttävät. Huomiota tulee siis kiinnittää siihen, miten ruohonjuuritasolta katsoen luodaan ylätasoisia yhteiskunnan rakenteita. Näin varmistetaan lapsen edun mukaisesti palvelujen yhdenvertaisuus ja saavutettavuus.

Lisäksi lapsen edun varmistamiseksi kansallisen lapsistrategiatyön tulee näkyä hyvinvointialueilla lasten ja nuorten palveluita suunniteltaessa. Lapsistrategia ohjaa tarkastelemaan päätösten lapsivaikutuksia, edistämään lapsibudjetointia, lasten hyvinvoinnin tietopohjan vahvistamista sekä lasten ja nuorten osallisuutta.

Tässä tärkeimmät huomiomme hyvinvointialueiden valmistelijoille sekä tuleville aluevaltuutetuille:

  1. Lapsen edun huomiointi tulee varmistaa kaikessa valmistelussa. Palvelut tulee valmistella lapsistrategiatyön lähtökohdista. Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamisen ja lapsen oikeuksien toteutumisen varmistamisen tulee olla lähtökohtia kaikessa valmistelussa. Näin kestävä tulevaisuus voi rakentua niin sosiaalipalveluissa hyvinvointialueilla ja sitä myötä laajemmin yhteiskunnassa.
  2. Hyvinvointialueen strategioiden ja palvelustrategioiden valmistelu tulee tehdä järjestöyhteistyökumppanit, sopimusrakenteet ja kilpailutukset huomioiden. Yhteistyön rakenteet niin kuntien ja hyvinvointialueiden välillä kuten myös yhteistyö palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa tulee suunnitella saumattomaksi.
  3. Järjestöjen asiantuntemusta tulee hyödyntää palvelutuotannon järjestämisessä, koulutuksissa, konsultoinnissa ja asiantuntijanaresurssina. Palvelukatalogin täydentäminen ennaltaehkäisevän työn mahdollisuuksilla kasvattaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia.

Käytä ääntäsi lasten ja lapsiystävällisten hyvinvointialueiden rakentumisen puolesta!

Lue myös lapsioikeusjuristimme Mirjam Aranevan blogiteksti hyvinvointialueista, jossa käsitellään hyvinvointialueiden rakentumista palvelujen työntekijöiden sekä koronakriisin palveluvelan näkökulmista.

Kuva: Colourbox

Kirjoittaja

Anna Hiltunen profiilikuva
vaikuttamis- ja ohjelmatyön asiantuntija