Tapio Räty ja Eveliina Ikonen: Huono kohtelu näkyy lastensuojelun kanteluissa

SOScastin studiossa keskustellaan tällä kertaa sijoitettujen lasten oikeuksista ja siitä, miten he voivat saada apua, jos kokevat vääryyksiä. Lakimies Tapio Räty eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta on se henkilö, joka vastaanottaa kantelut lastensuojelusta. Hän iloitsee siitä, että kantelujen määrä on viime vuosina kasvanut selkeästi.

”Lapset ja nuoret ehkä tietävät enemmän ja uskaltavat ottaa yhteyttä – kiitos esimerkiksi Even ja muiden kokemusasiantuntijoiden”, Räty toteaa.

Eve on studiossa mukana oleva kokemusasiantuntija Eveliina Ikonen, joka SOS-Lapsikylässä muun muassa koordinoi nuorten kokemusasiantuntijoiden verkostoa ja vastaa verkoston TikTok-kanavasta.

”TikTokissa nousee nuorten tietämättömyys omista oikeuksistaan. Eivät he tiedä kuka on eduskunnan oikeusasiamies.”

Suomessa on yli 18 000 lasta, jotka elävät kotinsa ulkopuolelle sijoitettuina.  Viime vuonna lastensuojeluaiheisia kanteluja tuli yli 450 ja yli 70 näistä oli sijoitettujen lasten ja nuorten itse tekemiä.

”Nuorten kanteluista 60–70 prosenttia johti toimenpiteisiin, eli selkeästi nuorilla oli aihetta tehdä kantelu”, Tapio Räty toteaa ja lisää että muista lastensuojelun kanteluista voin 20 prosenttia johti toimenpiteisiin.

”Kuitenkin monet lapset ja nuoret pelkäävät vastatoimia kanteluista. Heitä myös väheksytään, kun he kertovat, että ovat ottaneet yhteyttä. Näin ei saisi olla.”

Yhteinen huolenaihe Tapio Rädyllä ja Eveliina Ikosella on myös lastensuojelun asiakkaine olevien lasten leimaaminen esimerkiksi mediassa.

”Sijoitetut nuoret leimataan pahoiksi ihmisiksi ja rikollisisiksi, ja pitäisi pelätä, kun he ottavat hatkat. Lapsiahan he ovat ja median pitäisi mieluummin selvittää sitä mistä karkumatkat johtuvat, niille on aina syy.”

Eveliina Ikonen on itse kokenut ja kuullut leimaamisen seurauksia.

”Nuoria sanotaan esimerkiksi hulluiksi ja leimataan kriminaaleiksi, ja tämä on suuri ongelma.”