Lapsia koskevat lait ovat yhtä velvoittavia kuin rikoslaki

Myös lastensuojelussa lakeja pitää noudattaa – ja vieläpä tarkasti. Kysymys ei ole mielipiteistä tai aikuisten hyvästä tahdosta vaan velvoittavasta lainsäädännöstä. Tämä näyttää unohtuneen syyttäjävirastolta viime viikolla uutisoidun tapauksen käsittelyssä.

Viime viikon lopulla uutisoitiin, ettei aluesyyttäjä nosta syytteitä erään lastensuojelulaitoksen työntekijöitä ja johtoa vastaan. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia oli aiemmin tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä havainnut useita epäkohtia laitoksen toiminnassa. Tarkastuksesta tehdyn pöytäkirjan mukaan osa laitoksen käytännöistä oli mielivaltaisia, alistavia ja lasten perusoikeuksiin puuttuvia. Poliisi epäili laitoksen henkilöstöä virkavelvollisuuden rikkomisesta, pakottamisesta ja vapaudenriistosta.

Aluesyyttäjä perusteli päätöstään lehtitietojen mukaan sillä, että tutkitut rikokset ovat rangaistavia vain tahallisina tekoina. Koska tahallisuus aluesyyttäjän arvion mukaan puuttui niin rikostunnusmerkistöt eivät täyty, vaikka osa laitoksen toimintatavoista arvioitaisiin lastensuojelulain vastaisiksi.

Aluesyyttäjä perusteli syyttämättäjättämispäätöstä virkavelvollisuuden rikkomisen osalta muun muassa sillä, että sosiaaliviranomaiset eivät reagoineet laitoksen rajoituspäätöksiin millään lailla. Tästä syystä henkilökunta on voinut perustellusti uskoa, että toiminta on asianmukaista.

Vastuu on julkista tehtävää hoitavalla

Onko aluesyyttäjältä mahdollisesti jäänyt huomaamatta perustuslain 118 pykälä, jonka nojalla myös julkista hallintotehtävää hoitava henkilö kantaa vastuun oman toimintansa lain mukaisuudesta? Tällainen henkilö voi olla esimerkiksi laitoksen hoito- ja kasvatushenkilöstö tai laitoksen johtaja.

Vai eikö aluesyyttäjä pidä sijoitettujen lasten perus- ja ihmisoikeuksia suojaavaan lastensuojelulain vastaista toimintaa perustuslain 118 pykälässä tarkoitettuna oikeudenloukkauksena?

Viranomaisella on toki valvontavelvoite ja viimesijainen vastuu perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta, mutta myös julkista hallintotehtävää hoitavan henkilön on tunnettava oman alansa lainsäädäntö ja toimittava sen mukaisesti. Sen vuoksi laitosten hoito- ja kasvatushenkilöstöä koulutetaan jatkuvasti. Perustuslain 118 pykälän mukaan oikeudenloukkaus voi olla myös laiminlyöntiä.

Lapsioikeus on oma oikeudenalansa

Tapasin hetki sitten kollegoita ja keskustelu kääntyi lapsioikeuden erikoiseen asemaan suhteessa muihin oikeudenaloihin. Kaksi erikoisuutta erottaa lapsioikeuden muista oikeudenaloista:

• Lapsen oikeuksien asiantuntijaksi voi tulla ilman lainopillista koulutusta.
• Lapsia koskevaa lainsäädäntöä – lapsioikeutta – ei miellettä muiden oikeudenalojen tavoin samalla tapaa sitovaksi ja velvoittavaksi.

Lapsen oikeuksia ja etuja toki voi ja saa ajaa kaikki, jotka haluavat edistää lapsen asemaa yhteiskunnassa lapsen osallisuuden sekä kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen oikeuksien asiantuntijuus edellyttää kuitenkin laajempaa tietoa lainsäädännöstä ja syvällisempää ymmärrystä oikeusjärjestelmästä ja siitä, miten se toimii.

Lapsen oikeudet alkavat kärsiä inflaatiota, jos kaikki lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta merkitykselliset toiminnot julistetaan lapsen oikeuksiksi. Esimerkkinä lapsen oikeus pyöräilyyn, kuten vähän aikaan sitten kuulin. Moni asia ja ilmiö lapsen arjen elämässä toki linkittyy lapsen oikeuksiin, vaikka ei nimenomaisesti olisikaan lapsen oikeuksien sopimuksessa tai muussa laissa turvattu oikeus.

Ehkä ymmärrys lapsen oikeuksien sitovuudesta ja velvoittavuudesta liittyy juuri siihen, että arkisia asioita lapsen elämässä kutsutaan oikeuksiksi. Tai siitä, että lapsen oikeudet mielletään ainoastaan lapsen oikeuksien sopimuksen kautta, vaikka ne muodostuvat ja ovat osa laajempaa lapsen oikeudellista asemaa yhteiskunnassa määrittelevää lainsäädäntöä ja oikeusjärjestelmää. Ehkä lapsen oikeudet mielletään edelleen hyväntahtoiseksi julistukseksi. Mene ja tiedä.

Lapsen oikeudet ovat velvoittavia

Lapsia koskevat lait ovat ihan yhtä velvoittavia kuin esimerkiksi rikos-, tai vero- taikka kaavoituslaki. Kaikki mitä laissa on säädetty ei aina käy siihen kuuluisaan maalaisjärkeen, mutta siitä huolimatta niitä pitää noudattaa. Julkisessa toiminnassa lakeja pitää noudattaa vieläpä tarkasti. Kysymys ei ole mielipiteistä tai aikuisten hyvästä tahdosta vaan velvoittavasta lainsäädännöstä.

Lastensuojelussa on useamman säännöksen nojalla turvattava jokaisen lapsen oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja turvalliseen kasvuympäristöön eikä lasta saa alistaa tai kohdella loukkaavasti.

”Ei kai sen väliä, jos kiireessä ei ehdi noudattaa lakia” kysymys esitettiin minulle vuosia sitten lastensuojelulakia koskevassa koulutuksessa. Kehotin kysyjää esittämään saman kysymyksen poliisille, joka kirjoittaa hänelle sakkoa ylinopeudesta. Oikeuttamisperusteeksi lastensuojelun julkisessa toiminnassa ei riitä se, että alalla työskentelevä henkilö ei tunne lakia taikka toimii vastoin lakia vahingossa tai kiireessä.

Kuva: Colourbox