Koulutus on tehokas keino parantaa elämää ja luoda tasa-arvoa

Oletko koskaan pohtinut, millaista elämä olisi, jos et olisi saanut käydä koulua siksi, että perheelläsi ei ole varaa koulutarvikkeisiin tai siksi, että sinun olisi pitänyt jäädä tienaamaan toimeentuloa perheellesi? Tai entä jos olisit saanut käydä koulua, mutta opetus olisi kielellä, jota et ymmärtäisi tai koululuokassasi olisi sata muuta lasta yhtä opettajaa kohden? Millaista elämäsi olisi, jos et olisi oppinut koulussa lukemaan tai laskemaan? 

Laadukas koulutus ja kouluttautuminen ammattiin avaavat tien parempaan elämään miljoonille lapsille, nuorille ja aikuisille. Koulutus mahdollistaa yksilön ja yhteisöjen kehityksen, rakentaa itseluottamusta, parantaa toimeentuloa sekä luo mahdollisuuksia ja parempaa hyvinvointia. Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus koulutukseen – koulutus on ihmisoikeus. Tästä huolimatta monelle maailman lapselle pääsy laadukkaan koulutuksen pariin ei ole mahdollista.

Erityisesti koulutuksen laadussa riittää tekemistä

Koulutuksen parissa on saavutettu viimeisten vuosikymmenten aikana huomattavaa kehitystä ja suuri osa maailman lapsista aloittaa jo koulunkäynnin. Koulutuksen laadussa on kuitenkin edelleen valtavia puutteita ja koulunkäynnin keskeyttäminen on yleistä – vain kolmannes maailman tytöistä saa yläasteen päätökseen. UNESCOn vuonna 2017 julkaiseman tutkimuksen mukaan 90 % maailman lapsista aloittaa koulun, mutta 617 miljoona lasta, joista kaksi kolmasosaa käy koulua, ei saavuta vähimmäistason luku- ja laskutaitoa. Onkin globaalisti tunnistettu, että erityisesti koulutuksen laatuun tulisi panostaa nykyistä enemmän. 

Vaikka suurin osa maailman lapsista aloittaa koulun, on jokainen koulutuksen ulkopuolelle jäävä lapsi liikaa. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen liittyy usein eriarvoisuuteen. Köyhistä oloista tulevien lasten vanhemmilla ei ole välttämättä varaa koulumaksuihin tai koulutarvikkeisiin, tai lapsen täytyy jäädä tienaamaan toimeentuloa perheelle tai auttamaan kotiaskareissa. Maaseutualueilla elävät lapset eivät välttämättä pääse kouluun pitkien etäisyyksien vuoksi. Toiset taas eivät pääse kouluun syrjinnän tai ennakkoluulojen vuoksi, ja 90 % kehittyvien maiden vammaisista lapsista ei käy koulua. 

Koronapandemia on tuonut oman haasteensa, kun koulut ympäri maailman ovat joutuneet sulkemaan oviaan, ja kaikilla ei ole ollut mahdollisuutta etäoppimiseen – yli 500 miljoonaa lasta ei päässyt koronan aikaan etäopetuksen pariin. Tämä digikuilu on syventänyt eriarvoisuutta entisestään ja onkin arvioitu, että osa koulunsa keskeyttämään joutuneista lapsista ei palaa koulun penkille enää lainkaan. Koska koulu on tärkeä osa lapsen turvaverkkoa, on koulun ulkopuolelle jäämisellä valtavasti negatiivisia seurauksia: esimerkiksi lapsiavioliittojen, teiniraskauksien ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrän arvioidaan kasvaneen koronapandemian aikana, koska lapset eivät ole päässeet kouluun. Koronapandemia onkin korostanut entisestään tarvetta tehdä satsauksia koulutukseen.

Miten SOS-Lapsikylän kehitysyhteistyön avulla edistetään koulutusta? 

Koulutus on yksi varmimpia tapoja luoda hyvää elämää. Lisäksi koulutuksen avulla voidaan edistää tasa-arvoa, sillä koulua käyvä tyttö todennäköisesti avioituu vanhempana, saa vähemmän lapsia ja kykenee huolehtimaan itsestään ja lapsistaan paremmin. Tasa-arvoisemmassa yhteiskunnassa myös lapset voivat paremmin ja lapsen oikeudet toteutuvat kokonaisvaltaisemmin 

Siksi koulutus on tärkeä osa-alue myös SOS-Lapsikylän kehitysyhteistyössä. Työskentelemme kumppaneidemme kanssa sen eteen, että jokaisella lapsella olisi pääsy laadukkaan koulutuksen pariin riippumatta siitä, millaisissa oloissa hän kasvaa. Poistamme koulunkäynnin esteitä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevilta lapsilta. Lisäksi edistämme sitä, että kouluissa on osaavaa henkilökuntaa, jolla on tarvittavat tiedot ja taidot vastata lasten erilaisiin tarpeisiin. Teemme myös vaikuttamistyötä, jotta paikallisia koulunkäyntiä tukevia rakenteita vahvistettaisiin ja resursseja ohjattaisiin koulutukseen.

Etiopiassa toteutamme paikallisten kumppaneidemme kanssa EduCare-kehitysyhteistyöhanketta, jonka tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten kouluun pääsyä sekä koulutuksen laatua, unohtamatta kuitenkaan lapsen tarvitsemaa hoivaa. Hankkeen lähestymistapa on kokonaisvaltainen, sillä se perustuu ajatukseen, ettei lasten koulunkäyntiä voida parantaa irrallaan muista lapsen elämään vaikuttavista tekijöistä, kuten perheestä ja yhteisöstä. Siten hankkeessa tehdään työtä niin lasten, huoltajien ja koulujärjestelmän kuin myös yhteisön tasolla. Hankkeessa tehdään myös vaikuttamistyötä, jotta paikallishallinto sitoutuisi ohjaamaan resursseja kouluun pääsyn ja koulutuksen laadun parantamiseen, kuten vaikkapa opettajien kouluttamiseen.

Tansanian Iringassa tänä vuonna alkanut hankkeemme puolestaan keskittyy erityisesti nuorten tyttöjen ja äitien hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämiseen. Hankkeessa tuetaan koulunsa raskauden vuoksi keskeyttäneitä nuoria äitejä muun muassa psykososiaalisen tuen avulla. Lisäksi heitä tuetaan pääsemään ammatillisen koulutuksen pariin ja turvaamaan toimeentulonsa. Hanke myös ennaltaehkäisee koulun keskeyttämistä lisäämällä 15 000 nuoren tytön ja pojan tietoisuutta seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista.

Gambian kehitysyhteistyöhankkeessa teemme töitä nuorten voimaannuttamiseksi ja työllistymisen parantamiseksi. Hankkeen piirissä on paljon koulunsa keskeyttämään joutuneita nuoria. Hankkeessa tuetaan etenkin nuorten ammatillista kouluttautumista sekä työllistymiseen tarvittavia elämäntaitoja, kuten verkostoitumista ja taloudenhallintaa. Lue hankkeen kautta tukea saaneiden Juman ja Sallyn tarinat.

***

Kehitysyhteistyöhankkeet on toteutettu yhteistyössä paikallisten SOS-lapsikyläjärjestöjen kanssa ja Suomen ulkoministeriön, SOS-Kummien ja kansainvälisen työn kuukausilahjoittajien tuella. Lue lisää siitä, kuinka voit olla mukana auttamassa.

Teksti: Sara Sintonen

Kuvat: Lars Just, Anthony Ubaud