Myönteisestä tunnistamisesta SOS-Lapsikylän työn perusta – avoin suhtautuminen ja vahvuuksiin keskittyminen tukevat toimintaamme tulevaisuudessa entistä vahvemmin

Jokaisella ihmisellä on tarve, että muut näkisivät hänet ennakkoluulottomasti ja tunnistaisivat hänessä sen hyvän, mitä hänessä on. Tällainen myönteinen tunnistaminen on jatkossa koko SOS-Lapsikylän kantava ajatus ja läpileikkaava viitekehys.

Myönteinen tunnistaminen vahvistaa jatkossa strategista ajatteluamme siitä, että sen myötä lapsi saa aineksia kasvaa omaan potentiaaliinsa ja yhteisön vahvuudet ja onnistumiset tulisivat aiempaa paremmin esiin.

Tavoitteenamme on, että organisaatiossamme sekä henkilökunnan että lasten ja perheiden hyvinvointi lisääntyy myönteisen tunnistamisen avulla. Myönteinen tunnistaminen on ollut mukana ajattelussamme jo useamman vuoden, ja esimerkiksi tukiperhepalveluissa olemme vuodesta 2019 lähtien täydennyskouluttaneet henkilöstöä myönteisen tunnistamisen ajatteluun.

Myönteisellä tunnistamisella pohja akateemisessa tutkimuksessa

Myönteisen tunnistamisen ajattelun perustyö on tehty Tampereen yliopiston Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmässä, jonka jälkeen ajattelutapaa on tutkittu ja kehitetty lisää erilaisissa palveluissa.

”Tutkimusta tehdessämme ymmärsimme, ettei kyse ole uudesta asiasta tai näkökulmasta, vaan sellaisesta yhteisöihin ja hyvinvointiin liittyvän näkökulman näkyväksi tekemisestä, jota monet lasten kanssa toimivat ihmiset ovat tehneet jo, mutta jota ei ole osattu sanoittaa”, sanoo myönteistä tunnistamista tutkinut SOS-Lapsikylän erityisasiantuntija Elina Stenvall.

Ajattelun taustalla vaikuttavat tunnustussuhdeteoriat, jotka pohjautuvat erityisesti saksalaisen filosofi Axel Honnethin ja kanadalaisen sosiologi Charles Taylorin teoretisointeihin. Honneth näkee ihmisen identiteetin muodostuvan suhteessa toisiin ihmisiin. Taylor jatkaa ajatusta siihen, miten jokainen haluaa tulla tunnistetuksi sellaisena kuin kokee olevansa, ei ulkopuolisen määrittelemänä. Kaikilla ihmisillä on tarve olla tärkeä jollekin toiselle sellaisena kuin on.

Älä oleta – tutustu

Myönteinen tunnistaminen on ajattelutapa tai asenne, ei työkalu.

”Tämä tarkoittaa, että kiinnitetään huomiota omaan ajatteluun ja omiin ennakkoluuloihin ja oletuksiin. Näitä on kaikilla eikä niille sinällään voi mitään. Saamalla kiinni omista ennakkoluuloista pystyy näkemään niiden yli ja taakse. Myönteisen tunnistamisen motto voisikin olla Älä oleta – tutustu”, Elina Stenvall huomauttaa.

Vaikka myönteinen tunnistaminen ei ole malli tai työkalu, se voidaan jaotella kolmeen osaan: Toiseen ihmiseen tulee ensin tutustua, jonka jälkeen voi tunnistaa toiselle ihmiselle tärkeitä asioita. Kolmanneksi kyse on tukemisesta, jonka avulla voi tietoisesti päättää keskittyä voimavaroihin ja onnistumisiin.

”Toiselle ihmiselle tärkeitä asioita voi ymmärtää, vaikka ei aina ymmärtäisi, miksi toinen niistä pitää. Jos lapsi esimerkiksi osoittaa kiinnostusta johonkin tekemiseen tai asiaan, vaikka pelaamiseen, voi siitä kiinnostua ja pitää sitä arvokkaana, vaikka ei ymmärtäisi asiaa tai itse olisi siitä kiinnostunut”, Elina Stenvall toteaa.

”Myönteisessä tunnistamisessa tutustuminen on erityisen tärkeää, vaikka tietäisikin lapsesta tai perheestä jo ennakkoon jotain, ei sen pidä antaa liikaa ohjata omaa käsitystä heistä. Lisäksi on syytä muistaa, ettei myönteisen tunnistamisen mukainen kohtaaminen ole persoonakysymys, vaan kaikki voivat päättää toimia myönteisen tunnistamisen hengessä. Tästäkin syystä ajattelu istuu erityisen hyvin työhömme”, Elina Stenvall muistuttaa.

Myönteinen tunnistaminen kantaa hedelmää kaikessa yhteistyössä

Myönteistä tunnistamista SOS-Lapsikylässä toteutetaan jatkossa kaikessa toiminnassamme vapaaehtoistyöstä lasten ja nuorten kohtaamiseen ja aina yhteistyöhön esimerkiksi kuntien kanssa.

Myönteisen tunnistamisen hengessä pyritään kaikessa toiminnassamme keskittymään voimavaroihin ja mahdollisuuksiin ymmärtämällä samalla myös haasteet ja kipupisteet. Myönteinen tunnistaminen ei tarkoita kaiken hankalan unohtamista, vaan tietoista keskittymistä siihen, mikä jo onnistuu.