Etiopian tulevaisuudessa siintää sekä lupaavia mahdollisuuksia että akuutteja haasteita

Etiopia on yksi maailman köyhimmistä maista. Se on ollut viime vuosina kuitenkin myös yksi nopeimmin kasvavista talouksista maailmassa. Maan tulevaisuuteen liittyy sekä merkittäviä haasteita että mahdollisuuksia, mikä heijastuu suoraan myös maan lapsiin ja nuoriin sekä heidän tulevaisuuden näkymiinsä. 

Etiopiaa on vuosikymmenten ajan hallittu varsin kovin ottein. Kun pääministeri Abiy Ahmed nousi valtaan vuonna 2018, ilmassa oli lupauksia poliittisen tilanteen parantumisesta sekä kansalaisyhteiskunnan ja median vapautumisesta. Ahmed toteuttikin monia uudistuksia ja vapautti suuren määrän poliittisia vankeja. Ahmed voitti vuonna 2019 jopa Nobelin rauhanpalkinnon työstään Etiopian ja Eritrean suhteiden vakauttamiseksi. Tämän jälkeen maan tilanne on kuitenkin kiristynyt, ja suurten lupausten ja toiveiden ylle on langennut pitkä varjo.  

Viime aikoina Etiopia on ollut otsikoissa lähinnä arvaamattoman ja kireän poliittisen tilanteensa vuoksi. Jännitteiden taustalla ovat mm. maan sisäiset etniset konfliktit ja Tigrayn kriisi, Sinisen Niilin patohankkeen aiheuttamat vastakkainasettelut naapurimaiden kanssa sekä siirretyt vaalit. Maan poliittinen epävakaus ja koronapandemia ovat heijastuneet talouteen. Korkean inflaation vuoksi moni etiopialaisperhe kamppailee kasvavien elinkustannusten kanssa, mikä vaikuttaa esimerkiksi lasten kouluun pääsyyn ja perustarpeiden tyydyttämiseen. 

Suuri osa Tigrayn kriisin kärsijöistä on lapsia  

Tigrayn kriisi on ollut käynnissä jo yli seitsemän kuukautta ja tilanne alueella on hälyttävä. Konflikti sai alkunsa, kun Tigrayn alueelliset erikoisjoukot hyökkäsivät liittotasavallan armeijan pohjoisiin tukikohtiin viime vuoden marraskuussa. Hyökkäys oli seurausta TPLF:n eli Tigrayn kansan vapautusrintaman – aiemmin Etiopiaa vuosikymmenten ajan rajuin ottein hallinneen puolueen – tyytymättömyydestä pääministeri Ahmedin hallintoon. Hyökkäyksen jälkeen pääministeri Ahmed lähetti sotilasjoukkoja Tigrayhin ja Etiopian hallitus julisti konfliktin päättyneeksi jo marraskuun lopulla. Todellisuudessa väkivaltaisuudet ovat olleet käynnissä siitä lähtien, ja viime kuukausina tilanne on pahentunut merkittävästi.  

Ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet sodan eri osapuolia vakavista ihmisoikeusloukkauksista, kuten siviileihin kohdistuvasta väkivallasta, seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta väkivallasta sekä tärkeän infrastruktuurin kuten sairaaloiden ja koulujen tuhoamisesta. Yli 2 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan konfliktin vuoksi. 5,2 miljoonaa ihmistä eli 90 % alueen väestöstä on YK:n ruokaohjelma WFP:n mukaan ruoka-avun tarpeessa ja 400 000 ihmistä – joista noin puolet on lapsia – uhkaa akuutti nälänhätä. Entisen YK:n humanitaarisen avun päällikön Mark Lowcockin mukaan laajamittainen nälänhätä on todellinen uhka, ellei apua lisätä lähikuukausien aikana. Etiopian hallitus on pitkään rajoittanut humanitaaristen järjestöjen pääsyä alueelle, mikä vaikeuttaa avun perille toimittamista. Äskettäin hallituksen joukot tuhosivat kaksi alueelle johtavaa siltaa, jotka ovat keskeisiä reittejä avun perille saamiseksi. 

Tigrayn alueen lasten tilanne on erittäin huolestuttava. Etiopian Punainen Risti on raportoinut, että suuri osa pakenemaan joutuneista lapsista on kokenut nälkää ja monet ovat traumatisoituneet väkivaltaisuuksista. Kesäkuun puolessa välissä UNICEF raportoi, että ainakin 33 000 lasta on välittömässä kuolemanvaarassa konfliktin pahentaessa ruokapulaa. Tuhannet lapset ovat joko menettäneet vanhempansa tai joutuneet heistä eroon väkivaltaisuuksissa.  

Jo ennen Tigrayn kriisiä humanitaariset tarpeet olivat Etiopiassa merkittävät. Etiopiassa oli vuonna 2020 800 000 pakolaista sekä miljoonia konfliktien, tulvien, kuivuuden ja heinäsirkkainvaasioiden vuoksi maan sisäisiksi pakolaisiksi joutuneita ihmisiä. Etiopiassa onkin toisiksi eniten pakolaisia Afrikan maista. UNICEF:in mukaan 8,39 miljoonaa ihmistä – joista 4,53 miljoonaa lapsia – oli vuonna 2020 humanitaarisen avun tarpeessa. Pakolaisuus on erityisesti lapsille valtava riskitekijä. 

SOS-lapsikyläjärjestö on toiminut Etiopiassa vuodesta 1974 ja Tigrayn alueella vuodesta 1976 lähtien. Keväällä 2021 käynnistimme Tigrayn alueella hätäapuohjelman, jonka puitteissa: 

◾ tarjoamme ruoka-apua erityisesti aliravituille alle 5-vuotiaille lapsille sekä raskaana oleville ja imettäville naisille, 

◾ korjaamme vahingoittuneita terveyslaitoksia ja vesihuoltorakenteita, 

◾ täyttämme konfliktin vaurioittamia lääkevarastoja, 

◾ tarjoamme psykososiaalista ja aineellista tukea esim. sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreille, 

◾ tuemme huoltajistaan eroon joutuneita lapsia ja 

◾ parannamme puhtaan juomaveden saatavuutta korjaamalla vahingoittuneita vesipisteitä ja toimittamalla veden puhdistamiseen tarkoitettuja kemikaaleja ja suodattimia. 

Etiopiassa lasten oikeuksien saralla edistystä, mutta myös valtavia puutteita 

Etiopian laajempi poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne vaikuttaa luonnollisesti myös lasten oikeuksien toteutumiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Sen lisäksi että lasten ja nuorten oikeuksien toteutuminen on itseisarvo, niillä on myös merkittäviä vaikutuksia maan tulevaisuudelle, sillä 64 % maan 109 miljoonan väestöstä oli alle 24-vuotiaita vuonna 2020. Kovaa vauhtia kasvavalla Etiopialla on ollut Afrikan toisiksi väkirikkaimpana maana haasteita tuottaa suurelle väestölleen tarvittavia peruspalveluita. Toisaalta Etiopia on onnistunut parantamaan monia keskeisiä lasten oikeuksien tunnuslukuja viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana. 

Lapsiavioliittojen määrä on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana Etiopiassa nopeinta vauhtia koko itäisessä ja eteläisessä Afrikassa. Lapsikuolleisuus on vähentynyt merkittävästi – 123 lapsesta 55 lapseen 1000 lasta kohden – ja perheiden köyhyys on puolittunut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Myös tyttöjen tulevaisuuden näkymät ovat parantuneet, sillä Etiopia on petrannut asemiaan sukupuolten tasa-arvoa mittaavassa Global Gender Indexissä. Edistyksestä huolimatta liian moni lapsi joutuu edelleen naimisiin ja kohtaa fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa.  

Lasten kouluun pääsyssä on niin ikään tapahtunut merkittävää edistystä Etiopiassa, sillä ennen koronapandemiaa koulua käyvien lasten määrä oli kasvanut yli 5 miljoonalla viimeisen vuosikymmenen aikana. Tästäkin huolimatta ennen koronapandemiaa noin 2 miljoona peruskouluikäistä lasta oli edelleen koulun ulkopuolella. Koronakriisi iski ankarasti lasten koulutukseen, sillä nyt koulun ulkopuolella olevien lasten määrän arvioidaan nousseen 4–5 miljoonaan.  

SOS-Lapsikylä edistää lasten oikeuksia Etiopiassa 

SOS-lapsikyläjärjestöllä on Etiopiassa seitsemän lapsikylää, joiden kautta 57 000 lasta ja heidän perhettään saa vuosittain tukea ja palveluita. Lisäksi Suomen SOS-Lapsikylällä on käynnissä Etiopiassa kaksi Suomen ulkoministeriön ja kansainvälisen työn tukijoiden rahoittamaa kehitysyhteistyöhanketta, jotka keskittyvät mm. köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen sekä koulutukseen.  

Etiopian SOS-lapsikyläjärjestön hankepäällikkö Dereje Mosisa kuvailee, että pandemia, taloudellinen epävarmuus, inflaatio sekä poliittisen jännitteet ja konfliktit ovat aiheuttaneet merkittäviä lisähaasteita ja epävarmuutta hankkeiden toteuttamiselle. Hankkeita on kuitenkin onnistuttu edistämään haasteellisista olosuhteista huolimatta ja hanketiimi seuraa tilannetta jatkuvasti mukauttaakseen toimintaansa ympäristön asettamisen vaatimuksen mukaiseksi. 

Teksti: Sara Sintonen

Kuvat: Lars Just & Etiopian SOS-lapsikyläjärjestö