Tarvitsemme tulevaisuudessa inhimillisiä taitoja
Tulevaisuudessa suureen arvoon nousevat humaanit ominaisuudet, kuten uteliaisuus, luovuus ja empatia. Näin uskoo futuristi ja keksijä Perttu Pölönen.
Yhdysvaltalainen huippuyliopisto MIT on nimennyt Perttu Pölösen 35 lupaavimman nuoren innovaattorin listalle. Perttu on voittanut Euroopan suurimman nuorten tutkimuskilpailun ja päässyt puoleksi vuodeksi ajatushautomoon Piilaaksoon. Hänet on valittu luovimmaksi suomalaiseksi Slushissa vuonna 2014. Hän on myös keksijä, yrittäjä ja säveltäjä. Perttu ei kuitenkaan itse innostu titteleistä – päinvastoin.
– Työperäiset tittelit eivät ole paras tapa rakentaa identiteettiä, sillä olemme paljon enemmän kuin työmme. Ennemmin voisimme käyttää taitotitteleitä. Jos minulta nyt joku kysyisi, kuka sinä olet, sanoisin, että olen maustaja, koska tykkään tuoda asioihin uudenlaisia nyansseja ja sävyjä, Perttu sanoo.
Inhimillisyys on kaiken perusta
Pertun esikoiskirja Tulevaisuuden lukujärjestys ilmestyi viime vuonna ja siinä hän pohtii innostavasti niitä taitoja ja ominaisuuksia, mitä tarvitsemme menestyäksemme tulevaisuudessa.
– Tajusin Piilaaksossa, että teknologia on hienoa ja kiinnostavaa, mutta se on kuitenkin toisarvoista. Vaikka teknologia tekee monet asiat paremmin kuin ihminen, se ei opeta meille oikeaa ja väärää. Pitäisi pitää huoli siitä, että teemme fiksuja juttuja teknologialla. Meidän pitäisi lähteä liikkeelle inhimillisyydestä.
– Tulevaisuudessa tapahtuvien muutosten sijaan voisimme miettiä kaikkea sitä mikä ei muutu, sillä se on arvokkaampaa ja sen varaan voi rakentaa. Moni pelkää tulevaisuutta ja on ahdistunut siitä ja ihan syystäkin, mutta tulevaisuus on täynnä myös mahdollisuuksia.
Emme voi tietää, miten alat tulevat muuttumaan. On mahdotonta pedata, että kun käyn tämän koulun, pärjään 40 vuotta. On oltava valmis omaksumaan uusia tietoja ja taitoja.
– Oppiminen ja oppimaan oppiminen on yhteinen projekti. Ikä ei määrittele sitä, kuka opettaa ja ketä.
Myötätuntoa ja uteliaisuutta
Kouluarvosanat eivät ole Pertun mielestä hyvä mittari. Voi olla jopa niin, että asiat, joista koulussa saa negatiivista palautetta, ovatkin niitä taitoja, joiden avulla tulee pärjäämään elämässä.
– Kokeissa mitataan suorituksia, eikä ihmisiä. Mitattava lopputulos ei ole merkittävä, vaan se mistä olemme lähteneet ja millaisen matkan olemme kulkeneet.
Tulevaisuuden työelämässä keskeisiä taitoja ovat kurinalaisuus, uteliasuus, myötätunto ja luovuus, mutta niitä on vaikea perinteisesti mitata. Jos jotain ei mitata, se ei tarkoita, etteikö se olisi arvokasta.
Lasten maailmassa on liian vähän tilaa epäonnistumisille. Lapset ovat myös eriarvoisessa asemassa: toisten ympärillä on paljon niitä aikuisia, jotka uskovat heihin, ja toiset ovat yksin.
– Jos kokeesta tulee huono numero, meidän tulee vahvistaa lasta kertomalla, että joidenkin asioiden oppiminen kestää pitempään kuin toisten. Joskus menee viikko, toisinaan vuosi. Jonkun merkittävän asian oppiminen voi viedä puoli elämää.
– Muistan, kun itse keksin lukiossa Sävelkellon. Oli valtavan rohkaisevaa, kun joku aikuinen ensimmäistä kertaa sanoi, että tuosta voi tulla oikeasti jotakin. Mutta se edellytti sitä, että keksintöä paranneltiin ja paranneltiin.
Nuoren itsetuntoa ei voi vahvistaa liikaa.
– Suurin pelkomme ei pitäisi olla se, että epäonnistumme, vaan se, että onnistumme väärissä asioissa.
Löydä oma intohimosi
Pertulla on yksi ohje ylitse muiden: pitäisi pyrkiä tekemään asioita, joita kohtaan kokee intohimoa.
– Paras palvelu, mitä toinen ihminen voi toiselle tehdä, on auttaa häntä löytämään oma intohimonsa. Intohimoista ihmistä ei voi voittaa, hän menee läpi harmaan kiven. Intohimon löytäminen vain vaatii itsensä kuuntelemista: mistä asioista innostun, mihin persoonani taittuu, mitä haluan oikeasti tehdä.
Monesti identiteetti on tiellä ja luomme itse esteitä itsellemme. Työidentiteetti on voinut käydä liian turvalliseksi ja rakkaaksi.
– On kuitenkin hyvä tiedostaa, että meillä on taitoja ja kykyjä, joita voimme käyttää hyvin erilaisissa konteksteissa. Meistä voi elämän aikana tulla työttömiä, mutta ei taidottomia, Perttu muistuttaa.
Teksti: Pirkko Soininen
Perttu Pölönen keskustelee tulevaisuuden taidoista myös SOS-Lapsikylän podcastissa. Kuuntele:
Valokuvaaja
Satu Kemppainen