Miljoonat lapset voivat joutua kärsimään ilmastonmuutoksen aiheuttamista haasteista
Projektinjohtajana Potsdamin ilmastotutkimusinstituutissa Saksassa työskentelevä Kira Vinke on vuosien ajan tutkinut, miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisiin ympäri maailmaa. Tässä haastattelussa hän selittää, miksi köyhyys voi olla suora seuraus ilmastonmuutoksesta ja miksi perheet ja lapset kärsivät erityisen paljon ilmastonmuutoksen aiheuttamasta globaalista kriisistä.
Mitä tekemistä ilmastonmuutoksella on köyhyyden kanssa, nyt ja tulevaisuudessa?
Ilmastonmuutos voi viedä ihmisten toimeentulon ja lisätä köyhyyttä moninkertaisesti. Siksi emme voi torjua köyhyyttä ilman, että teemme työtä myös ilmastonmuutoksen parissa. Kuulen jatkuvasti, että ilmastotyö ja kehitysyhteistyö ovat ristiriidassa keskenään. Asia on kuitenkin päinvastoin: ilman ilmastotoimia myös kaikki aikaansaamamme kehitys on lopulta turhaa.
Mitkä ovat merkkejä siitä, että ilmastonmuutos lisää jo nyt köyhyyttä?
Olemme jättäneet jo moneen kertaan huomiotta ilmastolta saamamme varoitusmerkit, mutta nyt emme voi enää sivuuttaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten kehitykseen. Vuonna 2019 tein tutkimusta Karibian saarella Barbudalla, joka evakuoitiin kokonaan sen jälkeen, kun hirmumyrsky aiheutti totaalista tuhoa saarella. Vielä kaksi vuotta myrskyn jälkeenkin paikalla näytti siltä, kuin katastrofi olisi tapahtunut juuri eilen. Monia koteja ei oltu rakennettu lainkaan uudelleen. Väestöllä ei ollut vieläkään juoksevaa vettä, ja sähkökatkoja esiintyi usein.
Vaikka nämä ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät äärimmäiset sääilmiöt katoavat aina aikanaan uutisista, niillä on silti huolestuttavia pitkäaikaisia vaikutuksia. Honduras on tuoreempi esimerkki, jossa monien toimeentulo on kadonnut sen jälkeen, kun hurrikaanit riepottelivat maata. Tällaiset taloudelliset häiriöt yhdistettynä muihin jännitteisiin, kuten poliittiseen epävakauteen ja väkivaltaan, ovat johtaneet muuttoliikkeisiin. Luonnonkatastrofit – joita esiintyy yhä useammin ja voimakkaammin – moninkertaistavat riskejä ja voivat heikentää merkittävästi kokonaisen maan kehitystä.
Missä määrin ilmastonmuutos vaikuttaa lapsiin?
Miljoonat lapset tulevat tarvitsemaan apua, mikäli emme pysäytä ilmastonmuutosta. Äärimmäisillä myrskyillä tai kuivuudella on suuri vaikutus perheisiin ja etenkin vanhempien ja lasten väliseen suhteeseen. Ympäristön muuttuminen vaikuttaa perheisiin kaikkialla, sillä emme voi globaalissa maailmassa eristää itseämme maailman tapahtumista. Nekin, jotka eivät ole suoraan riippuvaisia maataloudesta, tarvitsevat elinvoimaisen ympäristön. Globaalit häiriöt vaikuttavat siis perheisiin ympäri maailmaa.
Millä tavoin ilmastonmuutos voi lisätä sen riskiä, että lapset joutuvat eroon vanhemmistaan? Tai että perheitä hajoaa?
Äärimmäiset tapahtumat, kuten myrskyt ja tulvat, voivat johtaa humanitaarisiin kriiseihin, joihin liittyy usein myös ihmisten hallitsematon pakeneminen kriisin tieltä. Lapset saattavat joutua tällaisten katastrofien seurauksena eroon perheestään ja heidän pääsynsä terveydenhuollonpalveluihin ja koulutukseen voi häiriintyä. Pahimmassa tapauksessa he voivat menettää vanhempansa tai sisaruksensa ja kokea siten vakavan trauman. Toisaalta vähemmän äärimmäisissä tapauksissa perheet saattavat joutua jakautumaan hankkiakseen tuloja korvaamaan vaikkapa maanviljelyn menetetyistä sadoista aiheutuneita tulonmenetyksiä. Usein naiset ja lapset saattavat jäädä ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivälle maaseudulle, kun taas miehet lähtevät etsimään työtä kaupunkikeskuksista. Kaikki tällaiset dynamiikat aiheuttavat valtavia paineita perheille ja vaikuttavat suhteettomasti lapsiin, joilla on vähän tai ei lainkaan resursseja itsensä suojelemiseksi.
Kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa muuttoliikkeeseen?
Olemassaoloa uhkaavat ilmastoshokit aiheuttavat jo tällä hetkellä muuttoliikkeitä. Yksi esimerkki on Etelä-Bangladesh, jossa monet ihmiset muuttavat maaseudulta kaupunkeihin trooppisten syklonien vuoksi. Tai Tyynenmeren alue, jossa merenpinnan nousu uhkaa kokonaisia saarivaltioita. Voimme nähdä, että muuttopaine kasvaa, ja tämän aiheuttaa monille paljon henkilökohtaista kärsimystä.
On olennaista pohtia, miten vastaamme tähän tilanteeseen. Yritämmekö lievittää näitä ilmastonmuutoksen aiheuttamia muuttopaineita? Kaikki eivät halua lähteä kotimaastaan; kyse on vaan pienestä vähemmistöstä. Mutta kun vaihtoehtoina on joko nähdä oman lapsesi kärsivän aliravitsemuksesta tai lähteä ilmastonmuutoksesta kärsivältä kotiseudulta, suuri osa valitsee todennäköisesti jälkimmäisen.
Kuinka monen ihmisen voimme olettaa pakenevan kodeistaan ilmastokriisin vuoksi tulevina vuosina?
Ilmastosiirtolaisuuden määritteleminen ja ennustaminen on hankalaa. Vastaus riippuu siitä, kuka lasketaan ilmastosiirtolaiseksi, mutta myös tulevaisuuden trendeistä, kuten väestönkasvusta, sosioekonomisesta kehityksestä ja tulevaisuuden ilmastovaikutusten laajuudesta. Maailmanpankin tutkimuksen pessimistisessä skenaariossa arvioidaan, että Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa on vuoteen 2050 mennessä noin 140 miljoonaa ilmastonmuutoksen vaikutuksen vuoksi maan sisäisesti pakenemaan joutunutta henkilöä. Kaikki alueet mukaan laskettaessa luvut voivat helposti olla vielä suuremmat.
Mitä tulisi tehdä, jotta voisimme samalla sekä tyydyttää ihmisten tarpeita ja vähentää köyhyttää, mutta myös vaikuttaa siihen, ettei ihmisten tarvitsisi paeta kodeistaan?
Mielestäni paikallistasolle pitäisi suunnata paljon enemmän investointeja. Toteutettavat hankkeet on mukautettava paikallisiin olosuhteisiin ja paikallisten asiantuntijoiden tulisi toteuttaa ne.
Ajatteletko, että nuorempien sukupolvien tulisi puuttua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan kriisiin?
En, sillä ilmakehällemme aiheutettu vahinko johtuu vuosikymmenien toimettomuudesta ilmastotoimiin ryhtymisessä, eikä nuoremmilla sukupolvilla ole tarvittavaa poliittista valtaa kriisin ratkaisemiseksi. Tällä hetkellä eläkkeelle siirtyvä sukupolvi on voinut elää elämäänsä suurelta osin ilman ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Samalla heidän vauraudestaan aiheutunut hiilidioksidivelka on syntynyt tulevien sukupolvien kustannuksella. Nyt näiden vanhempien sukupolvien tulisi tehdä palvelus lapsille ja nuorille: käyttää poliittista ja taloudellista vaikutusvaltaansa. Lapset voivat toki lisätä tietoisuutta ja painetta oikeiden päätöksien tekemiseksi, mutta vanhempien sukupolvien tulisi toimia vastuunsa edellyttämällä tavalla.
Englanninkielinen teksti on julkaistu alun perin kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön sivuilla.