Harrastuksilla on voimaannuttava vaikutus

Mitä haastavampi elämäntilanne perheellä on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä lapsella ei ole mahdollisuuksia harrastaa. Harrastamisen merkitys olisi kuitenkin suuri sekä lapselle itselleen, hänen perheelleen että yhteiskunnalle. 

– Perheiden taloudellinen tilanne vaikuttaa lasten mahdollisuuksiin harrastaa. Uskallankin kysyä, onko jopa niin, että tavoitteellisesti voivat harrastaa vain hyvätuloisten perheiden lapset, sanoo Unelmista totta -hankkeen projektisuunnittelija Päivi Häikiö. 

– Samaan hengenvetoon voi kuitenkin todeta, että onneksi Suomessa tehdään paljon asian eteen. Harrastamisen Suomen malli on tästä loistava esimerkki: moni taho haluaa edistää lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastaa, Häikiö jatkaa. 

Suomen mallin avulla halutaan tarjota maksutonta ja lasten toiveiden mukaista harrastamista koulupäivien yhteydessä. Tämä tulee merkittävästi lisäämään tasa-arvoa ja monipuolistaa tarjontaa, mutta se ei kuitenkaan korvaa nykyistä harrastustoimintaa. 

Esteenä usein raha  

Vuoden 2017 Nuorisobarometrissa useampi kuin joka kolmas nuorista sanoi rahanpuutteen takia jättäneensä jonkin harrastuksen aloittamatta, ja useampi kuin neljännes oli lopettanut samasta syystä harrastuksensa. Osuudet ovat kasvusuunnassa. Esimerkiksi urheiluharrastusten hinnat ovat moninkertaistuneet tällä vuosituhannella ja voivat olla tuhansia euroja vuodessa. 

– Yhtälö on todella haastava, ei tarvitse edes olla kovin vähävarainen, kun tilanne voi tulla kestämättömäksi, erityisesti monilapsisissa tai yksinhuoltajien perheissä, Häikiö toteaa. 

Harrastamisen toinen yleinen este on harrastuksen puuttuminen asuinpaikkakunnalta ja näin ollen ongelmaksi muodostuva kuljettaminen.  

– Kaikilla perheillä ei ole voimavaroja etsiä sopivaa harrastusta tai varaa maksaa siitä, vaikka he kokisivatkin harrastamisen tärkeäksi. Tuntuu siltä, että jos vanhempi on itse ollut nuorena aktiivinen harrastaja tai on sitä edelleen aikuisena, malli siirtyy luonnollisemmin jälkikasvulle. Jos aikuisen mallia tai kannustusta ei ole, on loogista, että harrastamisen aloittaminen on vaikeampaa.  

Vaikuttaa ennaltaehkäisevästi 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan harrastus on yksi niistä keinoista, jotka voivat ehkäistä syrjäytymistä ja turvata lapsen kasvua läheisten ihmissuhteiden sekä oikea-aikaisen puuttumisen ohella.  

– Erityisen tärkeässä roolissa harrastus on haastavissa oloissa kasvavien lasten kohdalla. Jos perusasiat ovat kohtuuhyvin, syrjäytymisen riski ei ole niin suuri, mutta jos perheen voimavarat ovat heikot, harrastuksen merkitys psyykkistä hyvinvointia edistävänä tekijänä on erityisen tärkeä. Voi ajatella, että lapsen elämässä on tukirakenteita, kuten perhe, koulu, kaverit ja harrastukset. Jos osa tukirakenteista on heikommassa kunnossa, toisten merkitys korostuu. 

Vuonna 2019 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan joka kymmenes koululainen kokee olevansa yksinäinen vuodesta toiseen. Yksinäisyyden kytkös masennukseen ja syrjäytymiseen on kiistaton. Harrastusten parissa lapset ja nuoret tapaavat sekä ohjaajia että ikätovereita ja heidän elämänpiirinsä laajenee. 

THL:n vuonna 2017 julkaistu tutkimus osoitti, että liikuntaharrastus 12-vuotiaana oli yhteydessä parempaan mielenterveyteen nuorena aikuisena. Eikä liikunta suinkaan ole ainoa harrastus, joka edistää terveyttä. Tutkimusten mukaan myös luovien lajien harrastaminen vaikuttaa myönteisesti. 

Liikkuminen paitsi vähentää useiden kansansairauksien riskiä myös vaikuttaa myönteisesti koettuun elämänlaatuun. Kun lapsi saa kimmokkeen liikkua, hän jatkaa liikkumista todennäköisemmin myös aikuisena. Näin ollen säännöllinen liikuntaharrastus suojaa myös tulevaisuuden sairauksilta. 

Auttaa löytämään vahvuudet 

– Mieleinen harrastus on motivoiva ja se tukee monin tavoin lapsen kasvua ja kehitystä sekä kehon ja mielen hyvinvointia. Parhaimmillaan harrastuksella on suojaava ja voimaannuttava vaikutus lapsen kehitykseen ja se auttaa löytämään omia vahvuuksia, Häikiö tiivistää harrastamisen myönteiset vaikutukset. 

Harrastus antaa lapselle paljon: vuosien saatossa hän oppii vaikkapa soittamaan pianoa tai pelaamaan jalkapalloa. Taitojen karttuminen parantaa itsetuntoa, itseluottamusta ja elämänhallintaa. Harrastamisen kautta lapsi oppii myös sitoutumista, sinnikkyyttä, rohkeutta, vastuullisuutta ja sääntöjen noudattamista sekä sosiaalisia taitoja. Harrastuksesta voi löytyä kaveri sellaiselle lapselle, joka ei ole löytänyt samanhenkistä seuraa koulusta. Harrastuksen parissa voi myös purkaa energiaa mielekkääseen tekemiseen. 

– Harrastuksissa lapsi oppii myös tunteiden säätelytaitoja, sillä harjoittelu tuo mukanaan onnistumisia ja epäonnistumisia. Kaikki lapset eivät myöskään saa koulusta onnistumisen kokemuksia, mutta harrastus tarjoaa niitä.  

Harrastuksissa lapsilla on myös mahdollisuus unohtaa muut huolet. Jos kotona on vaikea tilanne, harrastuksen parissa on tilaisuus hengähtää. 

Häikiö muistuttaa, että aikuinen on lapselle aina tärkeä roolimalli ja siksi harrastustoiminnan järjestäjillä on suuri vastuu. 

Perheen hyvinvointi paranee 

Se, että harrastus tukee lapsen hyvinvointia, vaikuttaa välillisesti koko perheen elämään. 

– Olemme kysyneet perheiltä, jotka ovat saaneet tukea lapsen harrastamiseen, mitkä ovat olleet vanhempien näkökulmasta harrastuksen vaikutukset. Näissä vastauksissa korostuu vanhempien kokemus siitä, että harrastus on sekä tuonut lapselle uusia taitoja että vaikuttanut myönteisesti perheen hyvinvointiin. 

SOS-Lapsikylä loi Unelmista totta -harrastustuen, koska halusi osana omaa ennaltaehkäisevää työtään olla mukana vähentämässä lasten vapaa-ajanvieton eriarvoistumista ja auttaa lapsia harrastusten pariin. 

– Kun perheet antavat meille palautetta, jossa he toteavat, että apumme on ollut perheen pelastus ja lasten unelmista on tullut totta, tiedämme olevamme oikealla tiellä, Häikiö hymyilee. 

Teksti: Pirkko Soininen

Lähteitä: 

• Harrastamisen strategia, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:7 
• Tiina Hakanen & Sami Myllyniemi & Mikko Salasuo (toim.): Oikeus liikkua, Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018 
• Nuorisobarometri 2017, Valtion nuorisoneuvosto 
• Kouluterveyskysely 2019, THL