Onnistumisen säveliä ja haasteiden läpi puskettuja maaleja

Harrastaminen tuo lapsille ja nuorille onnistumisen kokemuksia ja opettaa sietämään haasteita. Kaksi SOS-Lapsikylän Unelmista totta -harrastustukea saavaa perhettä kertoo, mitä harrastaminen on tuonut lasten ja nuorten elämään.

Katarina Koskivaara-Ilmosen kotona soi musiikki tuon tuostakin, sillä kaikki perheen kolme lasta soittavat. 18-vuotias Aile on huilisti, 14-vuotias Pekko soittaa selloa ja nuorin, 13-vuotias Riiko alttoviulua.

Viime syksynä perhe joutui talousvaikeuksiin koronaepidemian vuoksi, sillä Katarinan työkseen vetämät harrastusryhmät sulkeutuivat ja hänen miehensä perustamalla tuoreella yrityksellä oli haasteita. Unelmista totta -harrastustuen ansiosta kaikki lapset saivat jatkaa soittamista kuten ennenkin.

”Soittaminen on jokaiselle lapselle tavoite, jonka he ovat itse valinneet. Mieheni Tommi soittaa kitaraa, mutta jokainen lapsistamme on oma-aloitteisesti halunnut aloittaa soittamisen ja valinnut soittimensa. Musiikki on heille myös tapa olla sosiaalinen”, Katarina toteaa.

Lukiota käyvä Aile on käynyt teatterilinjan kursseja ja hän on päässyt soittamaan näytelmissä musiikkia.

”Musiikki on aina ollut minulle tärkeää. Tykkään soittamisesta – ei välttämättä vain läksyjen, vaan minkä tahansa musiikin soittamisesta. Olen säveltänyt myös omia kappaleita”, Aile kertoo.

Soittaminen opettaa itsensä haastamista

Veljekset Pekko ja Riiko innostuivat soittamaan nähtyään kaverinsa luona kontrabasson. Äiti Katarina ei innostunut hankkimaan kotiin niin isoa soitinta, mutta Pekosta tuli sellisti ja Riikon soittimeksi valikoitui alttoviulu.

”Alttoviulu on vaikea soitin, ja soittamisen myötä Riikon keskittymisvaikeudet ovat helpottaneet. Riikon soitto-opettajakin on todennut, että hän on nykyisin ihan eri poika kuin pari vuotta sitten”, Katarina sanoo.

”Soittaminen on kivaa, mutta välillä raskasta”, Riiko täydentää.

Katarinan mukaan soittaminen opettaa lapsia haastamaan itseään ja vahvistaa vaikeuksien sietokykyä.

”Siitä tulee tyytyväinen olo, kun saa kappaleen kuulostamaan hyvältä. Ilman soittoharrastusta en olisi myöskään koskaan tavannut nykyisiä ystäviäni”, Aile pohtii.

Katarina kertoo, että perheen elämässä olisi tyhjä paikka ilman musiikkia.

”Nautin itsekin lasten soittamasta musiikista. Välillä kohtaan myös todellisia yllätyksiä. Kerran kun Pekko viritteli selloaan, odotin jotain ihanaa Bachin kappaletta. Suureksi yllätykseni hän alkoikin soittaa sellolla Boney M. -yhtyeen Rasputin-kappaletta”, Katarina nauraa.

Harrastustuella tallille ja jalkapallokentälle

Karoliina Haapa-ahon seitsemän lapsen perheessä ei vilskettä puutu. Unelmista totta -harrastustuen ansiosta 13-vuotias Eerika pääsee ratsastamaan ja 11-vuotias Joakim sekä 8-vuotias Kaspar pelaamaan jalkapalloa.

”Harrastustuella on perheellemme aivan valtavan iso merkitys, emme mitenkään pystyisi mahdollistamaan kaikkien lasten harrastuksia ilman tukea. Lasten harrastaminen maksaa nykyisin paljon, emmekä tietenkään voi tarjota harrastusta vain yhdelle lapsista – se olisi epäreilua. Kuulimme mahdollisuudesta saada Unelmista totta -harrastustukea koulukuraattorin kautta”, Karoliina kertoo.

Eerika puhui pitkään haaveestaan päästä ratsastamaan, ja jalkapalloa pelaava Joakim taas on aina ollut liikunnallinen. Isoveljen harrastus innosti myös nuoremman Kasparin jalkapallon pariin.

”Kasparille jalkapallo on tuonut myös kavereita. Itse pidän tärkeänä, että lapset pääsevät liikkumaan, sillä varsinkin nykyisin lapset eivät välttämättä liiku tarpeeksi”, Karoliina pohtii.

Itsenäisyyttä ja onnistumisia

Joakimille jalkapallotreeneissä käyminen on opettanut itsenäisyyttä: hän huolehtii itse omista välineistään ja treeniajoistaan.

”Jalkapallossa kivointa on pelaaminen ja maalien tekeminen. Se on välillä jännää. Treeneissä myös kaverien näkeminen on kivaa”, Joakim kertoo.

Joakim käy jalkapallotreeneissä kahdesti viikossa, ja lisäksi hänellä on turnauksia.

”Treeneissä juostaan, syötellään palloa ja välillä venytellään. Varsinkin juokseminen on hauskaa. En tiedä, mitä tekisin, jos en pelaisi jalkapalloa”, Joakim pohtii.

Karoliina iloitsee siitä, että jalkapallon myötä Joakim saa onnistumisen kokemuksia.

”Hän kertoo aina heti kotiin tultuaan, kuinka monta maalia on tehnyt”, Karoliina hymyilee.

Teksti: Matleena Merta

Kuvat: Karoliina Haapa-aho ja Katarina Koskivaara-Ilmonen