Vanhemman ja perhehoitajan toimiva suhde on onnistumisen avain

Lastensuojelun perhehoito tarjoaa parhaimmillaan sijoitetulle lapselle mahdollisuuden kasvaa perheessä sen tasa-arvoisena jäsenenä, josta välitetään ja joka saa osakseen hellyyttä ja ymmärrystä. Vaikka lapsi jakaa yhteisen arjen hoito- ja kasvatusvastuussa olevan perhehoitajan kanssa, lapsen huostaanotto ei ole adoptio, eikä lapsen suhde vanhempaan saa katketa tai edes heikentyä sijaishuollon aikana.

Lapsen oikeuksien sopimus turvaa lapselle oikeuden tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa lapsen edun mukaisella tavalla. Lapselle kuuluva erityinen ihmisoikeus on vahvistettu myös lastensuojelulaissa siten, että lapsella on sijaishuollon aikana oikeus tavata ja pitää yhteyttä vanhempiinsa, sisaruksiinsa ja muihin läheisiinsä. Lapsen yhteydenpito-oikeuden toteutumista pitää sijaishuollon aikana aktiivisesti tukea.

Lastensuojelun perhehoito on sosiaalihuollon palvelu, jonka on toteuduttava laissa asetettujen vaatimusten mukaisesti.

Velvoite yhteistoimintaan ja oikeus hyvään kohteluun

Lastensuojelulaki velvoittaa perhehoitajaa tekemään yhteistyötä paitsi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, myös lapsen vanhemman kanssa lapsen hoitoa, huolenpitoa ja kasvatusta koskevissa asioissa. Sosiaalihuollon asiakaslaki taas turvaa asiakkaalle oikeuden hyvään kohteluun perhehoidon aikana ja siihen, ettei hänen ihmisarvoaan loukata perhehoitajan toimesta. Lapsi on lastensuojelun asiakas, mutta sosiaalihuollon asiakaslain suojan piiri ulottuu sijaishuollon aikana myös lapsen vanhempiin ja muihin läheisiin. 

Lapsen hyvään hoitoon ja huolenpitoon sijaishuollon aikana sisältyy lapsen oikeus säilyttää tärkeät ja läheiset ihmissuhteet, erityisesti vanhempiinsa. Huostaanotto on voimassa toistaiseksi ja sen aikana on aktiivisesti edistettävä perheen jälleenyhdistämisen mahdollisuutta muun muassa tukemalla ja edistämällä lapsen yhteydenpito-oikeuden toteutumista. Lastensuojelulaki velvoittaa myös perhehoitajaa tukemaan ja edistämään lapsen ja vanhemman suhteen säilymistä sijaishuollon aikana. 

Lakiin kirjoitettu velvollisuus on otettava vakavasti. Velvoite toteutetaan arjessa siten, että perhehoitaja suhtautuu hyväksyvästi lapsen vanhempaan tai vanhempiin, kunnioittaa lapsen juuria ja kannustaa lasta tapaamisiin ja yhteydenpitoon. Lapset ovat myös herkkiä aistimaan aikuisen mielenliikkeitä, eivätkä näennäinen puhe ja teot näin ollen riitä. Kodin ilmapiirin on oltava aidosti hyväksyvä ja kannustava.

Keskinäinen kunnioitus ja arvostus on luottamuksen avain

Lastensuojelun perhehoito on parhaimmillaan lapsen vanhemman ja perhehoitajan jaettua vanhemmuutta – aitoa kasvatuskumppanuutta, joka turvaa lapsen edun mukaisen sijaishuollon toteutumisen tavoitteiden mukaisesti. Jos lapselle tärkeät ja läheiset ihmiset eivät luota ja arvosta toisiaan, eivätkä kykene yhteistoimintaan, sijaishuolto ei voi olla lapsen edun mukaista. Näin on todennut lainsäätäjä. 

Lapsen vanhempi on lapsen vanhempi myös sijaishuollon aikana, vaikka hän olisi toiminut väärin ja lapsen edun vastaisesti. Perhehoitajan tehtävänä ei ole missään olosuhteissa tuomita, moittia ja arvostella lapsen vanhempaa, joka lähes aina on lapselle tärkeä ja läheinen. Lapsen vanhempi on myös äärimmäisen tärkeä pala lapsen identiteetin ja omanarvontunnon rakentumisessa. 

Se, että hyväksyy vanhemman ihmisenä, ei tarkoita teon tai toiminnan hyväksymistä tai sen ymmärtämistä. Kaikkien ihmissuhteiden perusta on keskinäinen kunnioitus, arvostus ja luottamus ilman, että siitä täytyy erikseen lailla säätää. Lastensuojelun perhehoitajaa velvoittaa kuitenkin myös laki.