Jälkihuolto – silta sijaishuollosta itsenäiseen elämään

Lapsen sijaishuolto päättyy lastensuojelulain nojalla viimeistään, kun hän täyttää 18 vuotta. Sijaishuoltopaikan mahdollisesti hyvinkin kontrolloidussa ympäristössä kasvaneen nuoren on aika itsenäistyä, vaikka hänellä ei välttämättä ole itsenäiseen elämään tarvittavia taitoja. Lähtökohdat itsenäiseen elämään eivät myöskään ole parhaat mahdolliset.

Sijaishuoltoon sijoitettujen lasten kasvuhistoria on usein epävakaa ja turvaton, lasta traumatisoiva. Heillä saattaa olla taustallaan useampi sijoitus tai sijaishuoltopaikka. Ihmiset heidän ympärillään ovat saattaneet vaihtua toistuvasti. Joiltakin heistä tärkeät ihmiset ovat kadonneet kokonaan. Sijaishuoltoon sijoitettujen lasten koulupolku saattaa olla katkonainen, eikä oma motivaatio välttämättä riitä jatko-opintoihin. Heillä saattaa olla päihde- tai mielenterveysongelma tai muusta syystä heikentynyt toimintakyky. Luottamus aikuisiin ja yhteiskuntaan saattaa olla syystäkin vähäinen.

Lastensuojelulaki turvaa kodin ulkopuolisessa sijoituksessa olleelle nuorelle subjektiivisen oikeuden jälkihuoltoon. Jälkihuolto on jatkumo sijaishuollon aikaiselle julkisen vallan kasvatustehtävälle, jonka yhtenä tarkoituksena on turvata lapsen itsenäistymiskehitys ja kasvaminen vastuullisuuteen. Jälkihuollon merkitys korostuu, mitä lyhyemmästä sijoituksesta on kyse. Jälkihuolto on nuoren hyvän tulevaisuuden turvaverkko.

Jälkihuollon suunnittelu aloitettava jo sijaishuollon aikana

Jälkihuollon sisältö määräytyy nuoren yksilöllisten tuen tarpeiden mukaisesti. Jälkihuolto on kiinteässä yhteydessä sijaishuollon aikaisiin tukitoimenpiteisiin, joilla pyritään turvaamaan itsenäistymiskehitystä. Jälkihuollon suunnittelu on aloitettava sijaishuollon aikana hyvissä ajoin, jolloin myös nuoren kynnys tuen vastaanottamiseen madaltuu ja yhteys lapsen historiaan säilyy.

Jälkihuollon tarkoituksena on tukea nuorta itsenäisen elämän alkutaipaleella ja edesauttaa nuoren kiinnittymistä opintoihin, työelämään ja yhteiskuntaan. Jälkihuoltoa voidaan verrata siihen tukeen ja apuun, jota vanhemmat antavat itsenäistyvälle nuorelleen. Jälkihuolto on nuoren asumisen ja taloudellisen tilanteen turvaamista sekä opinnoissa tukemista. Jälkihuolto on kuitenkin myös arjen taitojen opettamista ja sen varmistamista, että nuori sitoutuu kuntoutumisensa kannalta tarpeelliseen hoitoon.

Enemmän kuin mitään muuta jälkihuoltoon oikeutettu itsenäistyvä nuori tarvitsee kuitenkin rinnalla kulkijaa, pysyvää ja luotettavaa aikuista, joka ohjaa ja neuvoo häntä itsenäisen elämän eteen tuomissa haasteissa. Nuori tarvitsee psykososiaalisen tuen lisäksi yhä edelleen myös emotionaalista tukea ja ymmärrystä, mahdollisesti myös turvaa tuovia rajoja ja järjestystä.

Laki turvaa jälkihuoltoon oikeutetulle nuorelle vähintään yhden tukevan aikuissuhteeseen

Jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten lähtökohdat itsenäiseen elämään ovat pääsääntöisesti heikommat kuin turvallisen lapsuuden eläneiden nuorten, jotka tosin harvemmin aloittavat itsenäisen elämän jo 18-vuotiaana. Kuitenkin yhteiskuntana odotamme, että sijoitettuna ollut nuori pärjäisi omillaan 18 vuotta täytettyään traumoineen, ongelmineen, kaikkineen. Saattaa toki pärjätäkin, ja osa pärjääkin. Mutta ei ilman tukevaa ja luotettavaa aikuista, joka tuntee nuoren ja hänen historiansa, tunnistaa nuoren tuen tarpeet sekä osaa motivoida nuorta ja ohjata hänet vastaanottamaan kuntoutumisensa kannalta välttämätöntä tukea.

Jälkihuollon aikana nuorelle onkin lainsäätäjän mukaan turvattava ainakin yksi tukeva aikuissuhde. Myös tämän aikuissuhteen luominen on tärkeä aloittaa hyvissä ajoin ennen kuin sijaishuolto päätyy. Luottamuksellisen suhteen rakentuminen tarvitsee aikaa ja yhdessäoloa – etenkin, jos luottamus aikuisiin on lähtökohtaisesti heikko.

Tukevan aikuissuhteen merkitys korostuu, jos itsenäistyvän nuoren oma sosiaalinen tukiverkko ei tue nuorta riittävästi tai sitä ei ole lainkaan. Katto pään päällä ja rahat tilillä eivät välttämättä edistä jälkihuoltonuoren itsenäistä elämää, kuntoutumista ja kiinnittymistä yhteiskuntaan, jos nuorella ei ole rinnalla kulkijana aikuista, esimerkiksi ammatillista tukihenkilöä.

Jälkihuolto ei ole, eikä se saa olla ainoastaan mekaanista tuen järjestämistä siksi, että laissa niin säädetään. Jälkihuolto on enemmän. Jälkihuolto on silta tulevaisuuteen.