Aito vuoropuhelu lasten ja nuorten kanssa on avain osallisuuteen kunnissa

29.3.2021
SOSblogi ammattilaisille

Kun puhutaan kuntalaisista, ei aina tulla ajatelleeksi, että myös lapset ja nuoret ovat kuntalaisia. Heillä on siis yhtäläinen oikeus tulla kuulluiksi kunnan päätöksenteossa, oleilla asuinalueillaan, hakeutua palveluihin ja käyttää tiloja kuin muillakin kuntalaisilla. Käytännössä näin ei aina ole, vaan kuntaa, sen palveluita ja toimintoja kehitetään aikuisten näkökulmasta ja heidän ehdoillaan.

Nuorille on opittu antamaan tilaa päätöksenteossa esimerkiksi nuorisovaltuustojen avulla, mutta tämä ei aina tarkoita, että heidän näkemyksensä osattaisiin ottaa huomioon esimerkiksi kunnan tiloja ja palveluita mietittäessä. Nuorille suunnatut tilat ovat usein aikuisten heille rakentamia, eikä niissä aina huomioida nuorten omien yhteisöjen merkitystä. Esimerkiksi nuorisotalo on monissa kunnissa keskeinen nuorille tarkoitettu paikka, joka ei nuorten näkökulmasta kuitenkaan ole aina kaikille sopiva paikka. Toiset kokevat paikan omakseen, mutta samalla siitä muodostuu toisille paikka, johon ei mitenkään voi mennä. Tämä johtuu siitä, että nuoret eivät muodosta yhtenäistä joukkoa, jonka ajanvieton paikat ja tavat voisi ratkaista yhdellä ja kaikille samalla ratkaisulla, vaan erilaisten lasten tarpeisiin tulisi luoda monenlaista tilaa.

Nuorisovaltuustot eivät yksin takaa nuorten osallisuutta

Myös nuorisovaltuustojen kohdalla voidaan tunnistaa edustuksellisuuden haasteet, sillä myös rakenteilla rajataan nuoria sisä- ja ulkopuolisiin, jolloin mahdollisuus vaikuttaa ja saada äänensä kuuluviin on mahdollista vain osalle nuoria. Kaikki nuoret eivät tässäkään asiassa ole samanlaisia. Osa haluaa mukaan erilaisiin ryhmiin ja mukaan vaikuttamaan samalla, kun osa ei missään tapauksessa halua olla tällaisessa toiminnassa. Puhumattakaan niistä nuorista, jotka eivät jonkun vamman tai muun syyn johdosta pysty osallistumaan samoilla keinoilla kuin muut. Tästä huolimatta myös näiden nuorten äänen tulisi kuulua kunnan päätöksenteossa.

Nuoret peräänkuuluttavat usein todellista osallisuutta ja haluavat tulla aidosti kuulluiksi. Tämä ei tarkoita, että aikuisten tulisi keksiä uusia temppuja nuorten osallisuuden toteuttamiseksi, vaan pikemmin vaaditaan aitoa ja rehellistä puhetta nuorten kanssa. Osallisuus ei tarkoita asioiden tekemistä nuorten näkökulman mukaan, vaan aikuisten ja nuorten välistä puhetta; kysymistä, kuuntelemista ja perusteluja. Rehellinen ja aito keskustelu nuorten kanssa mahdollistaa myös nuorten ymmärryksen lisääntymisen siitä, miten, missä ja millä tavoin asioista päätetään. Aikuisten ja nuorten tietojen ja näkemysten tulisi olla yhtä arvokkaita ja auttaa muodostamaan yhteisiä päätöksiä.

Myös pienemmillä lapsilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa

Nuorisovaltuustojen ja nuorten asioiden lisäksi huomiota tulisi kiinnittää myös pienempien lasten osallisuuteen. Osaammeko aikuisina asettua lasten maailmaan ja tunnistaa sieltä heille tärkeitä asioita ja näkökulmia. Tilan antaminen lasten tuottamille näkökulmille auttaa tunnistamaan, mihin tulisi päätöksissä kiinnittää huomiota. Lasten ikä vaikuttaa siihen, miten heillä on – edes teoriassa –mahdollisuuksia vaikuttaa. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä vähemmän hänellä ajatellaan olevan näkemyksiä kunnan kehittämiseen tai päätöksentekoon, vaikka todellisuus voisikin olla toinen.

Aikuisten ei tarvitse tietää, mitä lapset ja nuoret tarvitsevat, mutta heidän tulisi tietää, miten asioita voisi kysyä ja selvittää. Tarkoituksena ei ole sanoa, etteikö lasten ja nuorten osallisuutta jo tueta, vaan näyttää, ettei maailma ole valmis. Emme voi ajatella, että mikään yksittäinen teko ratkaisee itsessään lasten ja nuorten osallisuuskysymykset. Pikemminkin osallisuus tulisi tunnistaa kaikkea elämää läpileikkaavana näkökulmana, joka ratkaisee myös sen, millaisia aikuisia tähän yhteiskuntaan kasvaa, miten he voivat ja millaisia päätöksiä he tekevät aikanaan – myös meidän nykyisten aikuisten hyväksi.

Blogikirjoitus on osa lapsi- ja perhejärjestöjen yhteistä Anna ääni lapselle -kampanjaa. Tule mukaan varmistamaan, että tulevissa kuntavaaleissa 2021 valitaan päättäjiä, jotka huolehtivat lasten edusta!

Kirjoittaja

Elina Stenvall profiilikuva
kehittämispäällikkö
050 584 0279