Osallisuutta ja vertaistukea Mäyrän ja Kirahvin kanssa

Sinä varmaan voisit kirjoittaa kirjeen äidillesi, kun sulla on sitä ikävä joskus.

Joo, niin voin. Väritän siihen vihreää, koska se on äidin lempiväri!

Tämä keskustelu käytiin pienten lasten vertaistukiryhmässä, aiheena oli ikävä. Tämä ryhmä, nimeltään Kirahvi-kerho, on sekä vertaisryhmä että osallisuusryhmä. Kirahvi-kerho on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille. 7 –12-vuotiaille lapsille vastaava ryhmä on nimeltään Mäyrä.

Kirahvi- ja Mäyrä-toimintaa on ollut kehittämässä kanssamme Pesäpuu ry sekä muita lastensuojelun toimijoita. Tarkoituksena on osallistaa lapset toimintaan, joka lisää heidän ymmärrystään lastensuojelusta. Kerhojen kautta lapset saavat välineitä käsitellä lastensuojeluun liittyviä teemoja yhdessä aikuisen kanssa, ja heidän ajatuksensa tulevat kuulluiksi. Lasten osallisuus tulee näkyväksi leikin ja tarinan kautta, ja samalla kasvaa heidän ymmärryksensä lastensuojelusta ja siitä, mitä heille tapahtuu omassa elämässään.

YK:n lapsen oikeuksien artiklasta aina perustuslain kautta lastensuojelulakiin velvoitetaan huomioimaan lapsen oikeus ilmaista vapaasti oma näkemyksensä itseään koskevissa asioissa. Osallisuuden ja kuulemisen tulee tapahtua ikätasoisesti. Osallisuuden merkitys on tärkeää ymmärtää myös lasten kohdalla. Hyvin usein keskitytään nuorten osallisuuteen ja sen toteutumiseen.

Joskus lasten osallisuus nähdään niin, että se tarkoittaa lapsen osallistumista johonkin tekemiseen. Ehdottoman tärkeää olisi muistaa, että jokainen lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin. Tässä näen meillä kaikilla lapsen elämään osallisilla kehittämisen paikan.

Tarina auttaa työstämään vaikeitakin asioita

Mikä voisi olla parempi tapa työstää lasten osallisuutta kuin tarina, jossa seikkailevat eläimet? Näin työstetään myös lasten osallisuutta ja ymmärrystä heidän omasta elämäntarinastaan. Kirahvi- ja Mäyrä-ryhmämme ovat kokoontuneet kerran kuukaudessa erilaisten teemojen ympärille työstämään Kirahvi Mainion ja Salapoliisi Mäyrän tarinoita. Ryhmissä edetään lasten tasoisesti, välillä mennään vauhdilla eteenpäin, välillä palataan taaksepäin pohtimaan asiaa tarkemmin.

Mäyrä-ryhmässä pohdimme jo aika konkreettisesti asioita, kuten kuka on sosiaalityöntekijä ja mitä hän tekee. Tai mitä tarkoittavat asiakaspalaverit? Miltä tuntuu muuttaa ja saada uusia kavereita? Kenelle voin puhua minulle vaikeista asioista? Jokaisessa tapaamisessa ryhmillä on myös jotain käsillä tekemistä teemaan liittyen. Tai teeman vierestä. Ei kaiken aina tarvitse olla valmiiksi kiveen hakattua, myös lasten omista toiveista ja ideoista on työstetty tekemistä. Ryhmät etenevät kuitenkin sen fokuksen kanssa, että käsittelemme sijoitusta ja siihen liittyviä asioita.

Yhdessä tekemistä ja ajatusten jakamista

Mielestäni ryhmien parasta antia on vertaistuki. Lapset saavat rauhassa keskustella mieltään askarruttavista asioista teeman ympärillä. Yhdessä tekeminen luo keskusteluun rentoutta ja avointa ilmapiiriä. Jokainen lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi, juuri sen verran kuin hän itse haluaa. Vertaistuen ei tarvitse olla mieltä painavien asioiden jakamista, vaan se voi olla myös iloa, riemua, yhdessä tekemistä.

Helmikuun Mäyrä- ja Kirahvi-tapaamisemme ajoittui laskiaisen ja ystävänpäivän läheisyyteen, joten vietimme yhteistä aikaa mäkeä laskien, luistellen sekä herkutellen makkaralla ja vaahtokarkeilla. Iloa, naurua, onnistumisia, elämän makuisia tarinoita ja ystävien kanssa vietettyä aikaa on tarjolla näissä ryhmissä.

Me aikuiset, jotka olemme ryhmiä vetäneet, lähdemme aina hyvillä mielin pois töistä. Vuodenvaihteessa kun jäimme tauolle hetkeksi, työryhmässämme vaihdettiin seuraavat viestit:

Mulla jäi superhyvä fiilis meidän kerhoista ja tuntuu, että tehdään tärkeää työtä.

Samat tunnot. Tää viimeisin kokoontuminen oli ihan sydämeen käypä.