Kuinka väsyneiksi vanhemmat pitää ajaa, että apua saa?
Otsikko on suora lainaus Ylen artikkelista (4.3.2021 7-vuotias erityislapsi on odottanut tukiperhettä jo puolet elämästään – äiti: ”Kuinka väsyneiksi vanhemmat pitää ajaa, että apua saa?” | Yle Uutiset | yle.fi), jossa käsitellään pulaa erityislasten tukiperheistä. Artikkelissa kerrotaan 7-vuotiaasta lapsesta, jolla on diagnosoitu ADHD ja autismin kirjo. Lapsen äiti kertoo artikkelissa, että he ovat odottaneet lapselle tukiperhettä vuodesta 2017 alkaen ja kysyy, kuinka väsyneiksi vanhemmat pitää ajaa, että apua saa.
Muutaman viikon päästä 6 vuotta täyttävässä sosiaalihuoltolaissa on määritelmä erityisen tuen tarpeessa olevasta lapsesta. Erityislapset ovat sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuja erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Käsite koskee lapsia, joilla on jokin diagnosoitu sairaus, vamma tai oireyhtymä, minkä vuoksi lapsi tarvitsee tavanomaista enemmän aikuisen tukea arjessaan ikätasoonsa verrattuna. Myös lapset, jotka eivät vielä ole diagnoosia saaneet kuuluvat tähän ryhmään, jos lapsen oireet vaikuttavat lapsen toimintakykyyn ja aiheuttavat lisääntynyttä tuen tarvetta arjessa.
Erityislasten – erityisen tuen tarpeessa olevien lasten – tarve kodin ulkopuoliselle sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämälle tuelle on lähtökohtaisesti suurempi kuin muun lapsiväestön. Erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen käsitteen tarkoituksena on turvata haavoittuvassa asemassa olevia lapsia, jotta he saavat riittävän tuen ja tarvittavat palvelut ilman lastensuojelun asiakkuutta. Riittävällä, matalan kynnyksen lapsen ja perheen tuen tarvetta vastaavalla sosiaalipalvelulla tuetaan paitsi lapsen toimintakykyä ja osallisuutta myös vanhemman jaksamista.
Viranomaisen on tarjottava vaihtoehtoisa tukimuotoja
Tukiperhe on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu, jota järjestään myös lastensuojelun asiakkaana oleville lapsille. Tukiperhe auttaa artikkelissa viitatun väitöstutkimuksen mukaan sekä lasta että vanhempia. Lapselle tukiperhe tarjoaa uusia ihmissuhteita ja virikkeitä, vanhemmalle hengähdysaikaa ja kasvatuskumppanuutta. Lapsi on tukiperheessä pääsääntöisesti yhden viikonlopun kuukaudessa. Artikkelissa haastatellut asiantuntijat kertoivat, että tukiperheistä on pulaa, etenkin erityislapsia luokseen ottavista tukiperheistä. Tähän realiteettiin itsekin olen valitettavan usein törmännyt työssäni.
Se, ettei haettua sosiaalipalvelua käytännön mahdottomuuden vuoksi voida järjestää, ei kuitenkaan oikeuta sosiaalihuollon viranomaista nostamaan käsiä pystyyn ja jättämään vanhempaa yksin ja vaille tukea.
Kuten sanonta kuuluu – tyhjästä on paha nyhjäistä. Se, ettei haettua sosiaalipalvelua käytännön mahdottomuuden vuoksi voida järjestää, ei kuitenkaan oikeuta sosiaalihuollon viranomaista nostamaan käsiä pystyyn ja jättämään vanhempaa yksin ja vaille tukea. Sosiaalihuollon lainsäädäntö velvoittaa viranomaista kertomaan palvelua hakevalle vanhemmalle muista käytettävissä olevista tukitoimenpidevaihtoehdoista, jos hänen toivomaansa tukimuotoa ei voida viipymättä järjestää.
Vanhemman tavanomaista suuremmasta lapsen hoito- ja kasvatusvastuusta aiheutuvaa ymmärrettävää väsymystä on mahdollista helpottaa esimerkiksi järjestämällä lapselle tukihenkilö. Tukihenkilön kanssa lapsi voi viettää aikaa koulun jälkeen ja viikonloppuisinkin, jos niin sovitaan, ja vanhempi saa näin omaa aikaa ja mahdollisuuden levätä. Toki myös tukihenkilöistä on puutetta, mutta myös tämä vaihtoehto on ehdottomasti huomioitava, jos sopivaa tukiperhettä lapselle ei heti löydy.
Jos lapselle ei löydy tukiperhettä, eikä tukihenkilöä, tämäkään ei oikeuta viranomaista jättämään lasta ja perhettä ilman mitään tukea. Perheellä on oikeus saada avuksi kunnan kotipalvelua, jonka tehtävänä on tukea vanhempaa muun muassa silloin, kun hän kuormittuu jokapäiväisen huolenpitotehtävän takia. Sosiaalihuoltolain tavoitteena oli nimenomaan tehostaa lapsiperheiden mahdollisuuksia saada kotipalvelua, joka tukee vanhemman jaksamista ja on vaikuttava ennaltaehkäisevän työn muoto. Lapsiperheiden kotipalvelu voi olla arjen askareissa auttamisen lisäksi esimerkiksi lastenhoitoapua, jotta vanhempi saa omaa aikaa.
Julkisen vallan velvoite tukea vanhemman hoito- ja kasvatustehtävää on konkreettinen
Perustuslaki velvoittaa julkista valtaa tukemaan lapsen huolenpidosta vastaavien vanhempien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Sama velvollisuus on kirjoitettu lapsen oikeuksien sopimukseen. Sosiaalihuoltolain nojalla lapsella ja hänen perheellään on oikeus saada viipymättä lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut. Laki velvoittaa kunnan järjestämään palveluja tarvittavassa laajuudessa myös muutoin kuin virka-aikana.
Lapsen huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen vanhemman voimavarojen vähäisyyden tai uupumuksen takia on yksilölle ja yhteiskunnalle liian korkea hinta riittävän ja oikea-aikaisen tuen puuttumisesta tai riittämättömyydestä.
Vastaus äidin kysymykseen on: yhteiskunnan olisi pitänyt tukea äitiä erityislapsen kasvatustehtävässä jo kauan ennen kuin hän koki itsensä väsyneeksi. Perustason palvelujen on kannettava vastuu erityisen tuen tarpeessa olevista lapsista ja heidän vanhempiensa jaksamisesta. Lapsen huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen vanhemman voimavarojen vähäisyyden tai uupumuksen takia on yksilölle ja yhteiskunnalle liian korkea hinta riittävän ja oikea-aikaisen tuen puuttumisesta tai riittämättömyydestä.