Naiset muutoksentekijöinä – naisten toimijuutta tukemalla saadaan aikaan kestäviä kehitystuloksia ja edistetään lapsen oikeuksia Tansaniassa
8. päivä maaliskuuta juhlitaan kansainvälistä naistenpäivää vuosittain vaihtuvalla teemalla. Tämä vuoden teemana on naisten johtajuus. Naisten toimijuuden ja päätöksentekoon osallistumisen edistäminen on keskeisessä roolissa myös SOS-Lapsikylän Tansanian kehitysyhteistyönhankkeissa. Hankeemme Tansaniassa pyrkivät voimaannuttamaan naisia, tukemaan heidän toimijuuttaan ja aloitteitaan sekä heidän osallistumistaan päätöksentekoon.
Naisten aseman parantaminen liittyy keskeisesti myös lasten hyvinvoinnin edistämiseen, sillä lapsen ja naisten oikeudet ovat monella tapaa yhteen kietoutuneita. Naisten osallisuus ja tasa-arvon lisääntyminen yhteisöissä vaikuttaa positiivisesti laajempaan yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tasa-arvoisemmissa yhteiskunnissa lapsiluku on pienempi ja tällöin perheet pystyvät yleensä huolehtimaan paremmin lapsistaan sekä tarjoamaan heille paremmat eväät tulevaisuuteen. Lisäksi naisten parantunut toimeentulo ja koulutus mahdollistavat todennäköisemmin myös lasten koulussa käynnin ja vähentävät koulunsa keskeyttäneiden lasten määrää.
Haluammekin nostaa naistenpäivän kunniaksi esiin inspiroivia naisia Tansanian hankkeestamme. Naiset ja naisten ryhmät ovat olennaisessa roolissa kestävien muutosten aikaansaamiseksi ja tasa-arvoisempien rakenteiden luomiseksi.
Kehitysyhteistyö on vahvistanut naisten keskinäistä yhteistyötä
Tansaniassa Mufindin alueella Kikombon naisten ryhmä on yksi SOS-Lapsikylän hankkeen kautta tukea saaneista paikallisryhmistä. Heitä on koulutettu yrittäjyydestä, taloushallinnosta, säästämisestä, vanhemmuudesta ja lapsen oikeuksista. Toimeentulon kannalta keskeistä on ollut parempi ymmärrys taloushallinnosta ja kirjanpidosta, jotka helpottavat huomattavasti yritystoiminnan pyörittämistä. Kikombon naisten ryhmää on myös tuettu rekisteröitymisessä viralliseksi yhteisölliseksi järjestöksi (community-based organisation, CBO), jotta ryhmällä olisi mahdollisuus päästä käsiksi valtion tarjoamiin lainoihin toimintansa kehittämiseksi.
Tällä hetkellä naisten ryhmä viljelee maata, mutta tulevaisuudessa toimintaa on tarkoitus laajentaa esimerkiksi paperipussien ja saippuan tekemiseen. Naiset ovat kiitollisia siitä, että SOS-Lapsikylän hanke on osallistanut myös maatalousviranomaisia ja edesauttanut siten parempaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta yhteisön sisällä. Naisten mukaan heidän itseluottamuksensa on parantunut ja he uskaltavat nykyään puhua paremmin oikeuksiensa puolesta.
Koulutukset lapsen oikeuksista ovat saaneet naiset pohtimaan entistä enemmän lasten kasvatusta. Kikombon naisten ryhmän jäsenet unelmoivat siitä, että miehet ja naiset jakaisivat vanhemmuuden tasaisemmin. Yhteisössä on tapahtunut jo joitain muutoksia naisten toivomaan suuntaan: miehet esimerkiksi osallistuvat nykyään enemmän äitiysklinikkakäynneille.
40-vuotias Halima on Kikombon naisten ryhmän jäsen. Hän on kuuden lapsen yksinhuoltaja ja hänellä on ollut aiemmin haasteita hankkia koulutarvikkeita kaikille lapsilleen. SOS-Lapsikylän hankkeen myötä hän on kuitenkin saanut uusia ideoita ja taitoja maatalousyrittäjyyden pyörittämiseen, ja siten hän pystyy nykyään myös huolehtimaan paremmin lapsistaan.
Naisten ryhmä haluaa tukea muita yhteisön jäseniä samoin kuin heitä on tuettu SOS-Lapsikylän hankkeessa
Myös Ihowanzan naisten ryhmä on yksi Mufindin kehitysyhteistyöhankkeen kautta tukea saaneista ryhmistä. Sen jäsenet ovat kehittäneet yritystoimintaa, jolla pystytään vastaamaan yhteisön todellisiin tarpeisiin – ryhmä on alkanut valmistamaan tilauksesta paperipusseja viereiselle terveysasemalle. Tansania on kieltänyt muovipussit, joten paperipusseille riittää kysyntää. Paperipussien valmistamisen lisäksi naisten ryhmä kasvattaa myös sikoja ja kanoja.
Ihowanzan ryhmän naiset on Kikombon naisten ryhmän tapaan saaneet koulutusta vanhemmuuteen, säästämiseen, lapsen oikeuksiin ja yrittäjyyteen liittyen. Tämä on helpottanut naisten ryhmän harjoittamaa pienyrittäjyyttä sekä lapsista huolehtimista. Tulevaisuuden haaveena naisilla on ryhmämaatilan perustaminen – naiset haluaisivat pystyä viljelemään nykyaikaisemmalla tavalla, toimia esimerkkinä muille yhteisön jäsenille sekä parantaa ryhmän naisten toimeentuloa. Ennen kaikkea naiset haluaisivat tarjota muille yhteisön jäsenille sellaista tukea, jota he ovat SOS-Lapsikylän hankkeen kautta saaneet.
Tansanian kehitysyhteistyöhankkeet on toteutettu Suomen ulkoministeriön, SOS-Kummien ja lahjoittajien tuella. Lue lisää SOS-Lapsikylän kehitysyhteistyöhankkeista Tansaniassa täältä.
Kirjoittaja: Sara Sintonen