Sijaishuollon valvontaan saatava velvoittavuutta

22.2.2021
SOSblogi ammattilaisille

Viime viikolla juhlittiin sijaishuollon juhlapäivää, jonka tavoitteena on nostaa esiin lapsia, jotka kasvavat sijaishuollossa ja heitä hoitavia aikuisia. Päivä on tärkeä ja kuvaa hienosti sitä, miten stigma toivottavasti hiljalleen väistyy ja alamme yhteiskuntana arvostaa työn merkitystä ja sisältöä.

Viime vuosina sijaishuollon laadusta on keskusteltu myös ilahduttavan paljon ja se on alkanut kiinnostaa laajemminkin kuin vain lastensuojelun kentällä toimivia. Kuitenkin laadunhallinnassa ja ennen kaikkea sen määrittelyssä tulee olla kunnianhimoa: sen olemme velkaa niille lapsille, jotka sijaishuollossa kasvavat.

Tällä hetkellä valvonnan taso vaihtelee: palveluntuottajan hakiessa toimilupaa palvelun tuottamiseen tehdään tarkastuskäynnit ja lausunnot, mutta tämän jälkeen ulkoiset tarkastukset jäävät vaihteleviksi eikä asioiden juurtumista tai käytännön toimintoja tarkasteta strukturoidusti sen jälkeen.

Samoin julkisissa hankinnoissa on vaihtelevuutta. Tällä hetkellä hankinnoissa voidaan pyytää liitteenä esimerkiksi omavalvontasuunnitelmaa tai edellyttää palveluntuottajaa hyväksymään tarjousta jättäessään palvelukuvauksen laatuvaatimukset, mutta niiden toteutuminen ei ole strukturoitua.

SOS-Lapsikylä antoi eduskunnan tarkastusvaliokunnalle ehdotuksia valvonnan parantamiseksi:

  1. Valvonta tulee jakautua toimintayksikön itsearviointiin ja omavalvontaan, sisäiseen/vertaisarviointiin sekä ulkoiseen tarkastukseen, jonka toteuttavat organisaation ulkopuoliset, puolueettomat tahot.

  2. Omavalvonnalla ja omavalvontasuunnitelmalla on valtava merkitys valvonnalle ja sen seurannalle, joten tätä tulisi sekä lainsäädännöllisesti sekä arjen käytännöissä korostaa. Ehdotamme, että omavalvontasuunnitelman sisällölle asetetaan tarkat vaatimukset ja tarkastuksen määräajat sekä vastuut sille, minkä tahon tulee omavalvonnan toteutuminen tarkastaa.

  3. Sisäiset auditoinnit ja tarkastukset tulee asettaa velvoittavana osana omavalvontaa. Niiden tulee olla välttämättömiä vuosittain jokaiselle toimintayksikölle ja niiden toteuttaminen kuvata ja raportoida. Sisäisen tarkastuksen tulee olla selkeä struktuuri ja malli sekä mekanismi niiden toteuttamiseen. Siitä tulee laatia raportti ulkoisen tarkastuksen käyttöön sekä aikatauluttaa toimintayksikön laadun haasteiden kehittämisen aikataulutus. Organisaation tulee myös seurata laatupoikkeamia tiiviisti ja tarkastaa sisäisissä auditoinneissa niiden käsittelyn tilanne ja toimenpiteet poikkeamien reagoinnissa.

  4. Ulkoisissa tarkastuksissa omavalvonnan puutteisiin tulee reagoida ja esittää korjattavat kohteet aikataulutetusti ja velvoittavasti. Niiden toteuttamatta jättämisen tai aikataulun viivästymisen tulee olla sanktioitua.

  5. Kaikista sijaishuollon toimintayksiköistä tulee olla laaturekisteri, joka on avoin kaikille. Laaturekisteristä tulee valvonnan näkökulmasta käydä esiin seuraavat asiat: toimintayksikön nimi, viimeisimmän valvontakäynnin toteutuminen, omavalvontasuunnitelman tarkastuspäivämäärä sekä mahdollisten ulkoisten tarkastuskäyntien lisänäyttövaateiden määräajat. Tarkemmat tiedot (kuten auditointiraportit) tulee olla pyydettäessä kenen tahansa saatavissa.  Laaturekisterin ylläpitovastuu tulee olla esimerkiksi valvovalla viranomaisella ja riittävän monesta puutteesta rekisterin tietojen osalta (esimerkiksi täyttämättömät lisänäyttövaateet) tulee seurata toimiluvan menetys.

  6. Valvontatehtävää tulee avata riittävästi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle: yksilötason valvontatehtävän toteutuminen ei onnistu, mikäli sosiaalityöntekijällä ei ole mahdollisuuksia tavata lasta riittävästi kahden kesken ja oppia tuntemaan lapsi tämän yksilöllisine tarpeineen.  Kuitenkaan valvontatehtävä ei voi olla pelkästään lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä, sillä hänen tulee voida roolistaan käsin keskittyä lapseen ja tämän tilanteeseen. Tarvitaan selkeästi sosiaalihuollon toiminnasta vastaava ja valvontaa toteuttava yksikkö, jonka tehtävä on toteuttaa valvontatehtävää osana kunnan (tai hyvinvointialueen) lastensuojelun järjestämistä.  Ilmaisemme vahvasti huolemme siitä, että lasten suojelu vaarantuu silloin, kun lasta ei tavata yksilöllisesti, kahden kesken sijaishuoltopaikassaan. Tämä tulisi olla velvoittava osa valvontatehtävää eikä tapaaminen vuosittaisen asiakassuunnitelmaneuvottelun osana ole riittävää.

  7. Myös perhehoidon palveluntuottajien ja perhehoitajien osalta tulee olla oma laaturekisterinsä vastaavin tiedoin. Tällä hetkellä perhehoidon valvonta ei toteudu riittävällä tavalla ja sen sääntely on puutteellista.

  8. Perhehoidon valvonta tulisi lisätä lastensuojelulakiin ja perhehoitolakiin lisätään puolestaan sääntely perhehoitajille tarjottavasta täydennyskoulutuksesta ja tuesta. Esimerkiksi perhehoitajien ennakkovalmennus ja sen sisällöt tulee määritellä tarkemmin sekä valvoa niiden toteutusta.

  9. Perhehoidon palveluntuottajan roolia tulee laajentaa siten, että ne toteuttavat julkista hallintotehtävää valvonnan osalta. Palveluntuottajan tulee arvioida ja tarkastella koko perhehoidon perhettä kokonaisuutena ja eri ulottuvuudet sekä perheenjäsenet huomioiden. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän rooliin ei voi sisällyttää niin laajaa valvontatehtävää, vaan palveluntuottajia pitää edellyttää valvomaan perhettä laajemmin. Valvontatehtävään tulee sisällyttää ehdottomia vaatimuksia, esimerkiksi koko perheen tapaamisia vähintään kerran vuodessa. Havaintomme mukaan ilman tällaisia toimia on vaara siihen, että perheeseen sijoitetut lapset voivat jäädä irrallisiksi perheestä. Palveluntuottajan valvontatehtävässä tulee kuitenkin edellyttää, että sama henkilö ei toteuta valvontaa ja tukea, vaan näiden kahden tulee olla eriytetty eri henkilöille ja roolitukset näiden välisessä työskentelyssä tulee olla selkeitä.

  10. Sijaishuollon laadun tulee olla kaikkein tärkeintä. Yhteiskunta lupaa sijaishuollon myötä pitää huolta lapsista ja näiden turvallisesta kasvusta ja kehityksestä – sen on toteuduttava lainsäädännön, ohjeiden ja käytännön toiminnan tasolla. Muutoin koko sijaishuollon tarve voi pahimmassa tapauksessa vesittyä.

Kirjoittaja

Jaana Kivinen profiilikuva
kehittämispäällikkö