Lapsella on oikeus tulevaisuuteen ja unelmiin

Mediassa on viime aikoina kirjoiteltu paljon rikoksilla oireilevista alaikäisistä. Keskustelu on sävyltään jatkumo muutamien kuukausien takaiselle koulukiusaamiskeskustelulle, jolloin syyttävä sormi osoitti myös pääasiallisesti lapsiin. Aikuiset ovat nyt lähteneet joukolla vaatimaan järeämpiä keinoja puuttua alaikäisten rikolliseen toimitaan ja aiheesta on keskusteltu myös eduskunnan kyselytunnilla. Lisäväriä keskusteluun on tuonut se, että osa lapsista on syyllistynyt rikoksiin karattuaan lastensuojelulaitoksesta ja osa on maahanmuuttajataustaisia.

Samaa keskustelua, saman sävyisesti on käyty säännönmukaisesti, kun lapsi on syyllistynyt aikuisten mieliä kuohuttavaan tekoon. Tutkijan mukaan (HS 13.11.2020) suomalaisessa kriminaalipolitiikassa on kuitenkin jo pitkään ajateltu niin, että rikoksia tekevät lapset eivät ole pahoja, eikä heitä pidä kurittaa. On nähty, että he oireilevat ja tarvitsevat apua.

Kaikki alle 18-vuotiaat ovat lapsia, joilla on oikeus välttämättömään suojeluun

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikki alle 18-vuotiaat ovat lapsia. Yleiskielessä teini-ikäisistä käytetään usein sanaa nuori. Itse kutsun kaikkia alla 18-vuotiaita lapsiksi muistuttaakseni itseäni ja samalla muita, että kysymyksessä on huolenpitoa, hoivaa ja tukea tarvitseva ihmisen taimi, joka ei ole vielä kasvanut täyteen mittaansa. Sopimusvaltiot, Suomi mukaan lukien, ovat sitoutuneet lapsen oikeuksien sopimuksessa takaamaan lapselle – kaikille alle 18-vuotiaille – hänen hyvinvoinnilleen välttämättömän suojelun ja huolenpidon riippumatta lapsen ominaisuuksista tai taustasta. Jos lapsi oireilee päihteidenkäytöllä, rikoksilla ja väkivallalla, hän ei voi hyvin.

Lapsen oikeuksien sopimuksessa sopimusvaltiot takaavat lapselle kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysimääräisesti. Ensisijaisessa kasvatusvastuussa olevan vanhemman on lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan ohjattava ja neuvottava lasta hänen valmiuksiensa edellyttämällä tavalla, jotta lapsi voi kehittyä parhaaseen potentiaaliinsa, parhaaksi itsekseen. Lapsen oikeuksien sopimuksen johdannossa on muistutettu, että “lapsi ruumiillisen ja henkisen kypsymättömyytensä vuoksi tarvitsee erityistä suojelua ja huolenpitoa, siihen luettuna asianmukainen hoito sekä ennen syntymää että sen jälkeen”. Sopimusvaltiot ovat lapsen oikeuksien sopimuksessa sitoutuneet tukemaan vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Yhdenkään lapsen paras versio itsestä ei ole päihdeongelmainen rikollinen.

Lapsella on oikeus olla vanhempansa hoidettavana

Lapsen oikeuksien sopimuksen johdannossa perheille, jotka ovat erityisesti lasten hyvinvoinnin ja kasvun luonnollinen ympäristö, taataan oikeus saada tarvittavaa suojelua ja apua, jotta perhe pystyy hoitamaan velvollisuutensa yhteiskunnan perusyksikkönä. Tämä tehtävä kuuluu Suomen perustuslain mukaan julkiselle vallalle, ja siitä vastaavat erityisesti kaikki lapsille ja perheille suunnatut palvelut antamalla lapsen kasvatustehtävässä tarpeellista apua ja tukea lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin.

Lapsen oikeuksien sopimus turvaa lapselle oikeuden tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Tähän oikeuteen voidaan lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan puuttua ainoastaan erityistapauksissa toimivaltaisen viranomaisen – lastensuojelun, viimesijassa hallintotuomioistuimen – päätöksellä, jos lapsen etu sitä edellyttää. Suomessa oli vuonna 2019 sijoitettuna enemmän lapsia kodin ulkopuolelle kuin koskaan ennen. Lasten ja perheiden mahdollisuuksia saada riittävästi oikea-aikaista ja tosiasiallisesti vaikuttavaa tukea ja apua on tehostettava, jotta kodin ulkopuolisilta sijoituksilta voitaisiin välttyä.

Lastensuojelulaitoksissa on oltava riittävä määrä osaavaa henkilökuntaa

Lapsen oikeuksien sopimuksessa sopimusvaltiot sitoutuvat antamaan määräyksiä, jotka takaavat lasten huolenpidosta ja suojelusta vastaavien laitosten valvonnan lisäksi niiden turvallisuuden ja henkilökunnan riittävän määrän ja soveltuvuuden. Sijoitettujen lasten määrän kasvaessa, myös ns. hatkalaisten määrä on suurempi. Hatkassa, aikuisten valvonnan, hoidon ja huolenpidon ulottumattomissa, oleva lapsi on hyvin altis joutumaan rikoksen uhriksi tai syyllistymään itse rikokseen.

Osalla syynä hatkoihin voi toki olla mediassa esiintuotu lapsen päihdeongelma, joka tosin on päässyt kehittymään useamman aikuisten seuratessa vieressä. Osalla sijoitetuista lapsista on ajan kuluessa kehittynyt aikuisten ohjaukseen ja rajoihin sopeutumista haittaavia vakavia käytösongelmia- ja häiriöitä, osalla lapsista on taas henkisesti paha olla. Olipa yksittäisen lapsen hatkan taustalla, mikä tahansa lapseen liittyvä syy, karkumatkojen ennaltaehkäisyn kannalta tarkoituksenmukaisinta on tarkastella laitosten olosuhteita, henkilökunnan määrää ja soveltuvuutta sekä niihin liittyviä lakeja ja viranomaisten määräyksiä.

Päihteillä ja rikoksilla oireilevien lasten oikeus hyvää tulevaisuuteen ei toteudu ilman aikuisten apua

Tämän vuoden lapsen oikeuksien viikon teemana on lapsen oikeus tulevaisuuteen. Teeman mukaan jokaisen lapsen on uskallettava unelmoida ja saatava eväät rakentaa omanlaistaan tulevaisuutta.Aikuisten, ensisijaisesti lapsen vanhempien on yhteiskunnan tuella tarjottava lapselle riittävät eväät unelmiin ja omanlaiseensa tulevaisuuteen. Jos lapsi on otettu huostaan, sijaishuollon tarkoituksena on parantaa lapsen tilannetta ja antaa mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Yhdenkään lapsen unelmana ja tulevaisuuden suunnitelmana ei ole päihde- tai mielenterveysongelma ja rikollinen elämäntapa.

Lapsen oireileminen päihteillä ja rikoksilla osoittaa aikuisten ja yhteiskunnan epäonnistumista kasvatus- ja suojelutehtävässä. Millä oikeudella aikuiset osoittelevat syyttävällä sormella päihteillä ja rikoksilla oireileviin lapsiin, kun olemme yhteiskuntana epäonnistuneet turvaamaan lapselle riittävät kehittymisen edellytykset ja mahdollisuuden hyvään tulevaisuuteen? Aikuisten – erityisesti julkisen vallan – tehtävä on auttaa, ei syyttää ja rangaista lasta. Lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamiseen liittyvä tuen ja avun tarve on tunnistettava riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta lapsi ja perhe saavat avun ennen kuin tilanne kärjistyy.