Nuori aktivisti edistää mielenterveyspalveluiden saatavuutta verkossa

23-vuotias nigerialainen Moses Aiyenuro haluaa, että mielenterveyspalveluita olisi paremmin nuorten saatavilla puhelimen kautta.

Hän saa ideoidensa toteuttamiseksi tukea ikätovereiltaan SOS-lapsikyläjärjestön kansainvälisen nuorten välisen yhteistyön kautta.

Materiaalitieteiden ja -suunnittelun opiskelijana Moses on pohtinut jo pitkään ratkaisua nuorten kokemiin mielenterveysongelmiin, jotka jäävät liian usein huomiotta. Hänen unelmanaan olisi kehittää työkalu, joka olisi helposti saatavilla ja helppokäyttöinen. Työkalun avulla nuoret voisivat saada apua stressiin, ahdistukseen, traumaperäiseen stressihäiriöön, masennukseen ja muihin mielenterveyden ongelmiin.

”Oma stressini alkoi kasvaa huomattavasti, kun reputin tenttini, ja moni stressiä aiheuttava asia tuntui kasautuvan”, Moses taustoittaa motivaatiotaan. ”Opiskelin tilastotiedettä ja mietin kaikkia niitä nuoria, jotka kohtaavat ongelmia mielenterveytensä kanssa täysin yksin, ilman apua. Aloin miettiä, miten voisin hyödyntää teknologiaa auttaakseni nuoria, joilla on mielenterveysongelmia.”

Mielenterveysongelmat aiheuttavat yhä stigmaa

SOS-lapsikyläjärjestön kansainvälisen nuorten koalition jäsenenä Moses alkoi jakaa ideoitaan ja henkilökohtaisia kokemuksiaan muiden nuorten aktivistien kanssa ympäri maailman. Hän pääsi tapaamaan päättäjiä ja piti puheen digitalisaation avulla toteutettavasta nuorten osallisuudesta.

”Nämä kokemukset muovasivat ajatusmaailmaani. Koalition jäsenenä oleminen on avannut mieleni keskusteluille, joita en olisi voinut koskaan käydä Nigeriassa”, hän kertoo.

Keskusteluissaan muiden nuorten kanssa Moses ymmärsi, kuinka moni nuori pelkää kertoa mielenterveydestään ja paineistaan perheilleen tai ystävilleen, mutta he hakeutuivat avun piiriin, kun sen yksityisyys ja saavutettavuus oli taattu.

”Mielenterveyden ongelmien ympärillä on paljon stigmaa. Nuoria pelottaa kertoa niistä perheilleen ja ystävilleen. Vaikka he pystyisivätkin kertomaan, terapia on usein todella kallista eikä sitä ole saatavilla kaikkialla”, Moses kertoo haasteista.

Hänen toiveensa on kehittää applikaatio, joka tarjoaa heti saatavilla olevaa keskusteluapua erityisesti 14–24-vuotiaille nuorille. Applikaatio yhdistäisi nuoren heti ja turvallisesti terapeutin tai psykologin kanssa. Hän kehitti ideaansa yhdessä muiden nuorten kanssa, ja he tekivät ehdotuksen Blueroom-applikaatiosta. Sininen väri symboloi turvallisuutta, ja ’huone’ kertoo yksityisyydestä ja luottamuksellisuudesta.

”Toiveeni olisi kehittää applikaatio ja tuoda se saataville mahdollisimman moneen maahan ympäri maailman. Jokaisella lapsella ja nuorella pitäisi olla apua saatavilla”, Moses sanoo.

Minkä pitäisi muuttua?  

Moseksen idea työkalusta pyrkii rikkomaan rajoja.

Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen voi aikaistaa avunsaantia, tavoittaa suuremman joukon nuoria ja estää pitkittyneiden mielenterveyden ongelmien jatkumista sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla.

Ne lapset ja nuoret, jotka ovat menettäneet vanhempiensa huolenpidon, tai jotka ovat muuten haavoittuvassa asemassa, kokevat usein paljon stressin ja ahdistuksen tunteita. Moseksella on ohjeita nuorille: ”Älä odota, että aikuinen huomaa sinulla olevan ahdistusta tai masennuksen oireita. Oireesi voivat helposti jäädä huomaamatta ja siten voit jäädä ilman apua. On tärkeää, että löydät jonkun, jolle voit jakaa huolesi ja ongelmasi, ja että saat häneltä ohjeita ja apua. Jos esimerkiksi perheestäsi ei löydy luotettavaa aikuista, voit jutella terapeutin tai psykologin kanssa.”

Nuori aktivisti pitää mielenterveyden merkityksestä puhumista kaikista tärkeimpänä: ”Meidän täytyy poistaa stigma mielenterveysongelmien ympäriltä. Ne voivat koskettaa ketä tahansa. Mielenterveyspalveluiden pitäisi olla automaattinen osa perusterveydenhuoltoa. Jos aikuiset olisivat empaattisempia, nuoret voisivat helpommin kertoa ongelmistaan. Ongelmien kasaantuminen voitaisiin estää”, hän muistuttaa.

Teksti: Esteri Hukka