”Mitä vastaat, kun lapsi kysyy, asutko sinäkin samanlaisessa kontissa kuin hän?”

5.10.2020
Tarinoita maailmalta
Tyttö punaisessa takissaan kävelee pakolaisleirillä Kreikassa.

Siitä lähtien, kun Kreikan saarille on perustettu pakolaisleirejä, Kreikan SOS-lapsikyläjärjestö on tarjonnut tukea lapsille ja perheille keskittyen erityisesti yksin ilman huoltajaa oleviin lapsiin.

Kuinka lohduttaa seitsemänvuotiasta, joka joutuu odottamaan yli puolitoista vuotta nähdäkseen äitinsä? Kuinka selität lapsille, että he eivät ole oikeutettuja käymään koulua, vaikka he olisivat innokkaita oppimaan? Mitä sanot, jos lapsi kysyy, näyttääkö kotisi samalta kuin se kontti tai teltta, jossa hän elää?

Hätäaputoimien projektipäällikkö Popi Gkliva Kreikan SOS-lapsikyläjärjestöstä kertoo meille siitä päivittäisestä todellisuudesta, josta on tullut monien lasten arkea Kreikan pakolaisleireillä. Tänä keväänä koronapandemian leviämisen riski on johtanut entistä tiukempiin rajoituksiin ja pääsyn vaikeutumiseen lasten ja nuorten luo.

”Kreikan SOS-lapsikyläjärjestön hätäaputiimin jäsenenä olen ollut pakolaisleireillä vuosien mittaan lukemattomia kertoja. En osaa edes pukea sanoiksi kaikkea sitä, mitä olen nähnyt. Sen kuitenkin tiedän, etten halua, että lasten kysymyksistä heijastuva todellisuus normalisoituu yhteiskunnassamme.”

”Kun puhumme lapsista, meidän on kiinnitettävä huomiomme kaikki niihin leireihin ja paikkoihin, joissa heidän perusoikeutensa jäävät toteutumatta. Tiedotusvälineissä kuvataan usein Moriaa, koska se on Lesboksen suurin leiri, jossa on lähes 20 000 pakolaista. Jotkut heistä ovat itse kutsuneet Moriaa ”helvetiksi maan päällä”. Kysymys on siitä, miten olosuhteet vaikuttavat jokaiseen lapseen pitkällä aikavälillä. Pakolaisleiri ei yksinkertaisesti ole lasten paikka.”

Läsnä lapsille pandemian ennaltaehkäisyn keskellä

”Koronapandemian leviämisen riski on tuonut lisärasituksen pakolaisleireillä asuvien ihmisten elämään, ja samalla se asetti uuden haasteen myös meille avustustyöntekijöille, jotka pyrimme tarjoamaan heille päivittäisiä peruspalveluita. Kaikkien muiden haasteiden lisäksi meillä oli yhtäkkiä vastassamme tilanne, jossa meillä ei ollut enää suoraa pääsyä lasten ja perheiden luo.”

Kreikan SOS-lapsikyläjärjestö on auttanut pakolaisia ja maahanmuuttajia Kreikan eri osissa joulukuusta 2015 lähtien. Vuonna 2019 palveluihin kuuluneet majoittaminen, psykososiaalinen tuki, koulutustoiminta, oikeusapu sekä urheilu- ja virkistystoiminta ovat tavoittaneet yli 10 600 lasta ja 920 vanhempaa.

Kysyntä ja tarve kasvavat joka vuosi, ja vuonna 2019 Kreikkaan saapuvien ihmisten määrä kasvoi 55,3 prosenttia.

”Yksi tärkeimmistä ohjelmistamme on suunnattu lapsille ja perheille, joille järjestämme palveluita Lesboksella Kara Tepen pakolaisleirillä. Kreikan SOS-lapsikyläjärjestö ylläpitää muun muassa lastentarhoja sekä järjestää koulutusta, virkistystä ja psykososiaalista tukea kouluikäisille. Joka kuukausi tiimimme tukee saarella noin 845:ä henkilöä.”

”Näiden palvelujen keskeyttäminen häiritsisi lasten ja nuorten rutiineja, jotka olemme pystyneet heidän elämäänsä luomaan. Se vaarantaisi heidän hyvinvointinsa, mukaan lukien heidän mielenterveytensä. Siksi olemme suunnitelleet ja mukauttaneet toimintamme niin, että heillä on edelleen pääsy räätälöityihin palveluihimme huomioiden tarvittavat varotoimet lasten, vanhempien ja myös ammattilaisten turvallisuuden takaamiseksi.”

”Mantereella jatkoimme pakolaisperheiden tukemisohjemaa puhelin- ja Skype-yhteyksien avulla. Koulutuksen jatkuvuuden varmistamiseksi loimme digitaalisen luokkahuoneen, jonka avulla lapset voivat käyttää e-kirjoja ja oppimateriaalia. Olemme saaneet lahjoituksena välineitä digitaalisen etäopiskelun mahdollistamiseksi.”

”Teimme myös yhteistyötä Kreikan opetusministeriön paikallisen pakolaisten koulutuskoordinaattorin kanssa yhdistääksemme digitaalisessa luokkahuoneessa käyvät lapset ja heidän vanhempansa julkisten koulujen opettajiin oppimateriaalien saamiseksi. Lisäksi tuimme pandemian leviämisen ehkäisemistä levittämällä koronaohjeistuksia farsiksi, arabiaksi ja englanniksi sekä jakamalla hygieniatarvikepaketteja.”

”Näistä ponnisteluista huolimatta epävarmuudella, jatkuvalla olosuhteiden heikkenemisellä ja sillä tosiasialla, että nämä lapset joutuvat viettämään lapsuutensa tällaisissa oloissa, on valtava vaikutus lasten elämään ja tulevaisuuteen.”

Vaarana menettää kokonainen sukupolvi ellemme toimi nyt

”On vaikea ilmaista niitä sekalaisia tunteita, joita minulla on pakolaisleirillä käydessäni. On kuitenkin selvää, että emme yksinkertaisesti voi hyväksyä sitä, että 2000-luvun Euroopassa lapset ja nuoret eivät voi saada asianmukaista ravitsemusta, ovat sairaina vailla mahdollisuutta käydä lääkärissä ja kohtaavat päivittäin väkivallan ja kaltoinkohtelun riskin.”

”Välittömiä toimia tarvitaan. Me Kreikan SOS-lapsikyläjärjestössä olemme koko ajan pyytäneet, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot tarjoaisivat sellaiset vastaanotto-olosuhteet, jotka takaavat lasten hoivan ja suojelun, mukaan lukien pääsyn terveydenhuoltoon, koulutukseen ja turvalliseen majoitukseen.”

”Monissa keskusteluissa ’pakolaisista’, ’maahanmuuttajista’, ’ilman huoltajaa olevista’ tai ’yksin tulleista alaikäisistä’ puhuttaessa ihmiset tuntuvan unohtavan, että puhumme tosiasiallisesti lapsista. Meidän on inhimillistettävä nämä keskustelut uudelleen varmistaaksemme, että lapsia kohdellaan lapsina. Näillä lapsilla on yhtäläinen oikeus lapsuuteen, kuten kaikilla muillakin lapsilla.”

”Koska nyt liikkeellä oleville lapsille ja nuorille ei ole pystytty tarjoamaan riittävää hoivaa ja suojelua, meillä SOS-lapsikyläjärjestössä on tärkeä rooli näihin puutteisiin vastaamisessa. Meillä ei ole ehkä vastausta lasten elinoloja koskeviin kysymyksiin, mutta avullamme he saattavat lakata ihmettelemästä, pitääkö heidän viettää päivänsä mutaisessa hätämajoitusteltassa tai yrittää löytää leikkipaikkoja oliivipuiden alta, vaikkei heillä oikeastaan ole lelujakaan.”

”Jos pakolaisuutta, väkivaltaa ja köyhyyttä kohdanneilla lapsilla olisi välitön pääsy ikätasoaan ja tarpeitaan vastaavan ammatillisen hoidon ja suojelun piiriin, he voisivat jatkaa unelmiensa toteuttamista – unelmien, joista he yrittävät pitää kiinni.”

”Meidän on yhdistettävä tässä pyrkimyksemme ja edustettava niitä, joiden ääni ei muuten kuulu. Meidän on edistettävä heidän oikeuksiaan ihmisarvoiseen tulevaisuuteen – mahdollisuuteen elää turvassa joko Euroopassa tai kotimaassaan.”

”Ilman asianmukaista hoivaa ja ammatillista tukea menetämme kokonaisen sukupolven ja osallistumme sellaisten olosuhteiden hyväksymiseen, jotka eivät mahdollista toipumista, unelmoinnin jatkamista ja elämän rakentamista.”

Kirjoittanut: Popi Gkliva, hätäaputoimien projektipäällikkö, Kreikan SOS-lapsikyläjärjestö