”Koronaviruksen aikana äitinä olo on haastavaa”

Sambiassa Lusakan SOS-lapsikylässä asuva lapsikylä-äiti Phoebe kuvailee koronaviruksen aiheuttamaa tilannetta lapsikylässä näin:
”Olen ollut lapsikylä-äitinä 20 vuotta enkä ikinä ole kokenut mitään tällaista. Enää en ole huolestunut siitä, että lapseni joutuvat vaikeuksiin koulussa tai ajautuvat huonoon seuraan – nämä asiat ovat toki tärkeitä, mutta näyttävät nyt toissijaisilta tämän epidemian rinnalla. Minulla on 12 lasta: 4 poikaa ja 8 tyttöä, jotka ovat iältään 6–14-vuotiaita.”
”Kun kerroin lapsille ensimmäistä kertaa, etteivät he saa koskea toisiinsa, nuorin lapseni oli erittäin huolissaan siitä, ettei hän enää voinut leikkiä kavereidensa kanssa. ”Mehän kosketamme toisiamme koko ajan ja halaamme toisiamme”, poikani sanoi minulle. Yritin rauhoitella häntä sanomalla, että tämä on nyt poikkeuksellista aikaa.”
”Jokaisella lapsikylän lapsella on nyt hengityssuojain kasvoillaan. Suojaimia käytetään, kun lapset menevät ulos leikkimään. Hengityssuojaimet ovat itse asiassa aika kauniita. Ne ovat värikkäitä ja niissä on kuvioita, ja lapset rakastavat niitä. Suojaimet on valmistettu kankaasta ja niitä voi pestä. Ensimmäisellä viikolla, kun niitä piti ensimmäisiä kertoja käyttää, maskit aiheuttivat paljon kikatusta – lasten mielestä me kaikki näytimmeniin hassuilta.”
”Tarkkailen jatkuvasti ikkunasta nähdäkseni, missä lapset ovat ja käyttävätkö he hengityssuojaimia kunnolla. Mielestäni koronavirus on tehnyt äitinä olemisesta haastavaa.”
Perhe on tärkein turvaverkko
Maissa, joissa ei ole julkista lastensuojelujärjestelmää, ja joissa yhteisöt ovat jo valmiiksi kuormittuneita, kukaan ei ota vastuuta yksin jäävien lasten hoidosta.
SOS-lapsikyläjärjestö on jo monien vuosien ajan pyrkinyt tukemaan kriisissä olevia perheitä, sillä näemme päivittäin, kuinka huolenpidon puute tekee lapsista alttiita kaltoinkohtelulle, hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle.
Ilman vakaata aikuisten tarjoamaa hoivaa lapset eivät myöskään saa koulutusta ja jäävät muiden kasvua ja kehitystä tukevien toimenpiteiden ulkopuolelle.
Afrikan maat alttiita viruksen leviämiselle
Useimmissa Afrikan maissa on heikko terveydenhuoltojärjestelmä, riittämätön seuranta- ja laboratoriokapasiteetti sekä rajalliset taloudelliset resurssit viruksen leviämisen estämiseen.
Nopea väestökasvu ja ihmisten liikkuvuus sekä jo olemassa olevat sairaudet, kuten HIV, tuberkuloosi ja malaria sekä epidemiat, kuten ebola ja denguekuume tekevät Afrikasta alttiin virusten nopealle leviämiselle.
Monissa Afrikan maissa on heikko talousjärjestelmä ja epidemian myötä useimmat mantereen maat joutuvat taloudellisesti vieläkin ahtaammalle.
Monet perheet saavat elantonsa päivittäisestä työstä epävirallisella sektorilla, mikä tekee elannon ansaitsemisesta ja ruuan hankimisesta mahdotonta kulkurajoitusten takia.