Koronaviruksen tuomat taloudelliset haasteet uhkaavat aiheuttaa vuosien takapakin lapsityövoiman vastaisessa työssä Länsi-Afrikassa

7.7.2020
Uutiset

07.07.2020 Vaikka koronavirus on edennyt hitaammin Afrikassa kuin muilla mantereilla, sen taloudelliset vaikutukset ovat kuitenkin olleet jo merkittäviä. Siksi monet perheet ovat joutuneet turvautumaan lapsityövoiman käyttöön selvitäkseen epävarmoista ajoista.

”Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana maailmassa on otettu suuria askeleita lapsityövoiman vastaisessa taistelussa. Valitettavasti koronavirus tuo mukanaan merkittävän riskin, että tämä edistyminen hidastuu, pysähtyy tai jopa peruuntuu”, sanoo Benoit Piot, kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön Länsi-, Keski- ja Pohjois-Afrikan aluejohtaja. Hän yhtyy ILO:n ja UNICEF:n huoleen asiasta.

Viimeisimpien tietojen mukaan jokaisessa Afrikan valtiossa on esiintynyt koronavirusta. ”Pandemia on tuonut näkyville ne haasteet, joita kohtaamme pyrkiessämme suojelemaan ja edistämään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten asemaa”, Piot jatkaa.

Esimerkiksi Norsunluurannikolla koronaviruksen taloudelliset vaikutukset ovat sulkeneet monet pienyritykset ja aiheuttaneet kasvun lapsityövoiman määrässä. Kun koulutkin ovat suljettuina, osa lapsista lähetetään etsimään töitä tukeakseen perhettään.

Useat lapset työskentelevät esimerkiksi rakennustyömailla tai myyvät toreilla erilaisia asioita kuten ruokaa, pullovettä tai uusinta trendituotetta: kasvomaskeja.

Aminata tuntee lapsityöläisen arjen

Yamoussoukrossa, Norsunluurannikon hallinnollisessa pääkaupungissa, tämä kaikki on valitettavan tuttua 17-vuotiaalle Aminatalle. Hän työskenteli torilla vuosia, niin kutsuttuna ’tantie bagage’:na, kantaen muiden painavia ostoksia tienatakseen ja tukeakseen perhettään ja maksaakseen omaa koulunkäyntiään.

Nykyään Aminata työskentelee harjoittelijana ompelimossa saatuaan ammatillista koulutusta SOS-lapsikyläjärjestön avulla. Hän kuitenkin tietää, miten vaikeaa hänen perheelleen oli luopua lapsityövoiman käytöstä hänen ollessaan nuorempi. Aminatan tienaamilla rahoilla pystyttiin rahoittamaan perheen perustarpeita. Hän siis tietää hyvin, miten vaikeaa monilla perheillä on nyt.

”Pandemian takia meillä ei ole asiakkaita. Kun saavun töihin, meillä ei ole yhtään tilauksia odottamassa, joten en tee töissä paljoa, enkä pysty tukemaan vanhempiani enää”, kertoo Aminata.

”Äitini myy toreilla ruokaa, ja liikkumisrajoitukset ovat vaikuttaneet hänenkin myyntiinsä. Hänellä ei ollut muita vaihtoehtoja kuin aloittaa toinen työ, ja nyt hän työskentelee torimyynnin lisäksi kahdesti viikossa pesulassa”, Aminata lisää.

Lapsityövoiman käyttö on monitahoinen ongelma

Norsunluurannikolla lapsityövoimaan puuttumiseen tekee hankalaksi asian monimutkaisuus. Syitä, joiden takia lapset ovat joutuneet töihin on lukemattomia erilaisia, mutta suurin osa niistä liittyy köyhyyteen.

Mamadou Diakite, joka johtaa perheiden tukemisen ohjelmaa Yamoussoukrossa, sanoo: ”Syyt voivat vaihdella yhteisön ja jopa perheen sisällä, eikä syynä ole useinkaan mikään yksittäinen asia. Mutta kun nämä erinäiset asiat yhdessä johtavat perheen tulojen pienentymiseen, paineet ja odotukset, että lastenkin pitäisi osallistua perheen taloudelliseen tukemiseen, voivat kasvaa.”

”Vaikka asiasta ei puhuta paljon, lapsityövoiman käyttö on usein viimeinen selviytymiskeino, kun perhe ajautuu taloudellisiin ongelmiin”, lisää Diakite, joka jatkaa työtään yhteisöjen johtajien ja lastensuojeluviranomaisten kanssa.

SOS-lapsikyläjärjestö aloitti ’tantie bagage’ -hankkeensa vuonna 2017 tukeakseen noin 50 tyttöä tarjoamalla heille ammatillista koulutusta, ja 25 tytön odotetaan liittyvän mukaan hankkeeseen tänä vuonna.

Vaikka tällä kehitysyhteistyöhankkeella on ollut kannustavia vaikutuksia sekä tyttöjen että heidän vanhempiensa elämään, koronavirus uhkaa nyt ajaa perheitä takaisin äärimmäiseen köyhyyteen.

SOS-lapsikyläjärjestön avustustyön prioriteetit Afrikassa

47 Afrikan maassa toimivan SOS-lapsikyläjärjestön mandaatti on entistä tärkeämpi koronakriisin keskellä.

”Meidän tulee varmistaa, että tytöt, pojat, nuoret naiset ja miehet voivat hyvin kaikilla elämän osa-alueilla, kun kriisi on ohi”, sanoo kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön alueellinen johtaja Fiona James.

”Vaikka harvassa Afrikan maassa on saavutettu samanlaista tautihuippua kuin muualla maailmassa, useat lapset elävät yhteiskunnan rajamailla ja ovat erittäin haavoittuvaisia hyväksikäytölle ja oikeuksiensa laiminlyömiselle. Näemme vasta myöhemmin jäävuoren huipun koronaviruksen vaikutuksista perheiden elämään ja lasten oikeuksiin.”

”SOS-lapsikyläjärjestö työskentelee tunnistaakseen perheiden uusia tarpeita, samalla kun itsekin totuttelemme uuteen työskentelytapaan”, sanoo James.

SOS-lapsikyläjärjestön tiimit ympäri maailman panostavat nyt entistä enemmän yhteistyöhön paikallisorganisaatioiden kanssa välttääkseen päällekkäisyyksiä ja tuottaakseen tehokkaammin juuri oikeanlaista apua, jota lapset ja perheet tarvitsevat kriisin aikana.
 

Katso Aminatan videoterveiset Norsunluurannikolta tästä linkistä.