Mentalisaatio on tunteiden säätelyn supervoima
Mentalisaatio saattaa aiheeseen perehtymättömän korvaan kuulostaa vähintäänkin taianomaiselta ajatusten lukemiselta. Kyse on kuitenkin täysin päinvastaisesta toiminnasta: mentalisoiva henkilö kysyy toiselta, mitä tämä tuntee, sen sijaan että kuvittelisi tietävänsä tämän ajatukset ja tunteet.
”Mentalisaatio on yksinkertaisimmillaan sitä, että ihminen ymmärtää itsellään olevan mieli, joka vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä. Ja että toisilla ihmisillä on erilliset mielet, jotka vaikuttavat heidän käyttäytymiseensä”, selvittää lastenpsykiatri, pari- ja perheterapeutti sekä tietokirjailija Janna Rantala.
Rantala keskustelee SOScastin uusimmassa jaksossa mentalisaatiosta yhdessä Kati Palsasen kanssa. Lapsen ja vanhemman suhteessa mentalisaatio näkyy esimerkiksi vanhemman kykynä hallita omia tunteitaan sekä selvittää ja kohdata lapsen tunteet.
”Mentalisointikykyinen aikuinen huomaa, mitä hän tuntee ja kykenee säätelemään tunnettaan. Esimerkiksi raivon vallassa oleva aikuinen ymmärtää, että hänen pitää rauhoittua. Vasta kun ihmisen mieli on rauhallinen, hän pystyy mentalisoimaan toista ihmistä”, Rantala toteaa.
Miten mentalisointi vaikuttaa lapsen kehitykseen? Entä miten omaa kykyä mentalisaatioon voi kehittää?
Kuuntele SOScast!