Lastensuojelun uudistajat

SOS-Kehittäjänuoret on Suomen lapsikylissä asuvista ja asuneista nuorista koostuva ryhmä, joka kehittää lastensuojelua omien kokemustensa pohjalta. STIGMATON-kampanjallaan Kehittäjänuoret tuovat esiin lastensuojelun ongelmia ja haastavat jokaisen meistä miettimään omaa suhtautumistamme huostaan otettuihin nuoriin.

SOS-Kehittäjänuoret Ida-Maria, 16, ja Joonatan, 17, asuvat Tampereen lapsikylässä. Ida-Maria on ollut mukana toiminnassa vuoden. Joonatan on toiminut yhteensä neljä vuotta Kehittäjänuorissa ja sitä ennen paikallisessa Tampereen omassa nuorten kehittämisryhmässä.

”Kehittäjänuorten tavoitteena on tehdä lastensuojelusta parempaa. Huostaan otetut lapset ja nuoret eivät välttämättä tiedä omista oikeuksistaan tai uskalla sanoa, jos he kokevat tulevansa väärin kohdelluiksi. Ryhmänä pystymme tuomaan lastensuojelussa olleiden
nuorten ääntä ammattilaisten keskusteluihin. Olemme kouluttaneet sekä lastensuojelun ammattilaisia että alan opiskelijoita”, Ida-Maria kertoo.

”Opiskelijoilla voi olla teoria hyvin hallussa, mutta asiat eivät aina mene oppikirjan mukaan. Me tuomme heille kosketuksen oikean elämän lastensuojeluun”, Joonatan täydentää.

SOS-Kehittäjänuorista itseluottamusta ja rohkeutta

Molemmat nuoret kertovat, että SOS-Kehittäjänuorissa toimiminen on rohkaissut heitä puhumaan avoimemmin.

”Olen saanut itseluottamusta myös esitelmien pitämiseen koulussa. Uskallan kertoa omat mielipiteeni rohkeammin. On ollut hienoa huomata, miten omassa elämässä tapahtuneet vaikeat asiat voi kääntää vahvuudeksi”, Joonatan summaa.

”Puhuminen SOS-Kehittäjänuorten tilaisuuksissa on tuonut uskallusta hyödyntää omaa tarinaani lastensuojelun kehittämistyössä. On ollut myös kivaa tavata muita nuoria, ja olen saanut ryhmästä vertaistukea ja kavereita, Ida-Maria sanoo.

Lastensuojelun asiakkuus ei yksistään kerro, millainen joku on ihmisenä.

– SOS-Kehittäjänuoret

Eroon leimoista

SOS-Kehittäjänuoret lanseerasi vuoden 2020 alussa STIGMATON-nimisen kampanjan. Tavoitteena on tuoda esiin niitä ennakkoluuloja,
joita lastensuojelun asiakkaina oleviin lapsiin ja nuoriin liitetään, ja saada ihmiset luopumaan näistä käsityksistä.

” Moni ajattelee, että huostaanotto on nuoren oma syy ja että lastensuojelun asiakkaat ovat pahantekijöitä. Opettajat päästävät meidät koulussa helpommalla ja kaverit saattavat jättää asioita sanomatta, koska säälivät huostaan otettua nuorta. Tekemämme virheet muistetaan helpommin ja sijaisvanhemmat saattavat välillä laittaa tosi tiukat rajat vapaa-ajan tekemisille”, nuoret pohtivat.

Joonatan kertoo, että häntä on lastensuojelun asiakkuuden vuoksi pidetty muita samanikäisiä nuoria kyvyttömämpänä hoitamaan asioita.

”Leimoja on myös lastensuojelun sisällä: lastensuojelulaitoksessa olevia nuoria pidetään pahempina kuin sijaisperheessä asuvia. Niin kuin muka kaikki lastenkodissa tai nuorisokodissa kasvavat nuoret olisivat samanlaisia.”

Nuoret kohdattava yksilöinä

Ida-Maria muistuttaa, että kaikki lastensuojelun piirissä kasvavat nuoret pitäisi kohdata yksilöinä ja että heihin pitäisi pyrkiä tutustumaan aidosti.

”Olemme samanlaisia nuoria kuin kaikki muutkin: joskus iloisia, joskus surullisia. Vaikka meillä on taustallamme ikäviä kokemuksia, ne eivät määritä meitä. Lastensuojelun asiakkuus ei yksistään kerro, millainen joku on ihmisenä”, nuoret muistuttavat.

SOS-Kehittäjänuoret Joonatan ja Ida-Maria tuovat lastensuojeluun huostaan otettujen nuorten näkemyksiä ja tekevät ennakkoluuloja näkyviksi.

”Huostaanotetut nuoret ovat ihan samanlaisia kuin muutkin nuoret”, he muistuttavat.

SOS-Kehittäjänuoret

• SOS-lapsikylissä ympäri Suomen asuvista ja asuneista nuorista koostuva asiantuntijaryhmä, jota vetävät SOS-Lapsikylän ohjaajat.
• Ryhmässä on noin 20 nuorta, jotka ovat iältään 12–20-vuotiaita.
• SOS-Kehittäjänuoret tuovat huostaan otettujen nuorten ääntä lastensuojeluun kertomalla omista kokemuksistaan ja näkemyksistään.
• Ryhmä on muun muassa kouluttanut lastensuojelun ammattilaisia sekä alan opiskelijoita.
  

Teksti: Matleena Merta
Kuva: Johannes Jahnukainen

Juttu on julkaistu Kuulumisia-lehdessä 1/2020