Supernanny ratkoo lapsiperheiden pulmia

14.5.2020
Tarinoita Suomesta
Supernanny Pia Penttala

Kiireinen elämänrytmi ja lasten kiukuttelu rasittavat monia vanhempia. Supernannyna tutuksi tullut Pia Penttala pureutuu työssään lapsiperheiden arjen haasteisiin.

Suurelle yleisölle Pia Penttala on tullut vasta hiljattain MTV:n Supernanny-ohjelmasta, mutta pehmeiden arvojen asiantuntijaksi itseään kuvaavalla lastensuojelun ammattilaisella ja psykoterapeutilla on lähes 30 vuoden kokemus työskentelystä lasten ja perheiden parissa. Supernanny-ohjelmassa hän auttaa suomalaisia lapsiperheitä arjen ongelmatilanteissa ja perheen sisäisten kiistojen selvittämisessä.

Pia päätyi mukaan Supernanny-ohjelmaan tuotantoyhtiön pyynnöstä.

”Tuotantoyhtiö oli hakenut sopivaa henkilöä Suomen Supernannyksi jo pari vuotta, mutta oikeaa asiantuntijaa ei ollut aikaisemmin löytynyt. Ennen kuin lähdimme kuvaamaan ohjelmaa, pohdimme paljon sitä, millainen ohjelma palvelisi minun mielestäni perheitä ammatilliselta kannalta, mutta sopisi myös laajalle katsojakunnalle”, hän kertoo.

Ohjelmaan osallistuvat perheet ovat lähteneet innolla toteuttamaan Pian ohjeita.

”On ollut huikeaa nähdä, millainen motivaatio lapsissa syntyy, kun olen perheen luona. Viimeistään sinä päivänä, kun julkaisemme perheen uudet säännöt, koko porukka lähtee innolla noudattamaan niitä.”

”Missä muualla kuin kotona voi kiukutella? Kyllä kotona pitää saada ottaa päähän. Mitä enemmän annamme lapselle tilaa näyttää tunteita, sitä enemmän ja luonnollisemmin saamme myös itse aikuisina näyttää tunteitamme”, sanoo Pia Penttala.

Kiire rasittaa lapsiperheitä

Pian mukaan yksi suurimmista suomalaisperheiden haasteista on jatkuva kiire.

”Yhteisen ajan puuttuminen on perheissä yleistä. Se liittyy sekä kiireiseen elämäntapaan että älylaitteiden käyttöön. Kun perheen keskinäistä kohtaamista ja yhdessäoloa on liian vähän, lapsi rupeaa usein oirehtimaan ja käyttäytymään ei-toivotulla tavalla”, Pia selvittää.

Yksi tapa lisätä yhteistä aikaa on huolehtia siitä, että perhe syö yhdessä useita kertoja viikossa.

”Nykyaikana ei enää ole realistista, että syötäisiin yhdessä joka päivä, joten muutama kerta viikossakin riittää. Yhteisen pöydän ääressä perheenjäsenet pystyvät aistimaan toistensa tunteita ja jakamaan kuulumisia, jolloin yhteys perheen kesken säilyy. Samalla lapsi voi saada vastauksia sellaisiin kysymyksiin, joita hän ei välttämättä edes osaa itsenäisesti esittää”, Pia summaa.

Kaikki tunteet ovat sallittuja

Pia toivoo, että lapset saisivat näkyä ja kuulua myös nyky-yhteiskunnassa.

”Nykyisin on paljon keskustelua siitä, missä ja miten lapset saavat olla. Saavatko lapset tulla mukaan ravintolaan tai lentokoneeseen, saako julkisella paikalla imettää? Tämä on johtanut siihen, että vanhemmat
ovat tulleet lastensa kanssa varovaisemmiksi ja lapsia helposti hyssytellään kotonakin.”

Pian mukaan kaikenlaisten tunteiden näyttäminen on tärkeää sekä lapsille että aikuisille. Ottamalla aikuisesta mallia lapsi oppii, miten hän voi hallita itseään erilaisten tunteiden äärellä. Aikuisen tehtävänä on hillitä lasta, jos kiukku menee yli.

”Missä muualla kuin kotona voi kiukutella? Kyllä kotona pitää saada ottaa päähän. Mitä enemmän annamme lapselle tilaa näyttää tunteita, sitä enemmän ja luonnollisemmin saamme myös itse aikuisina näyttää tunteitamme”, Pia pohtii.

Rajoja ja rakkautta

Supernanny-ohjelman myötä vanhemmat ovat lähestyneet Piaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kasvatukseen liittyvillä kysymyksillä. Rajojen asettaminen ja lasten komentaminen on yksi aihe, joka tuntuu huolettavan etenkin isiä.

”Silloin kun lapsi käyttäytyy huonosti, siihen pitää puuttua. Lapsi tarvitsee rajoja. Ne tulevat sitä kautta, että lapselle asetetaan sääntöjä, joiden mukaan hänen tulee mukisematta toimia. Vanhempien tulisi mielestäni uskaltaa komentaa ja käyttää enemmän sanoja: ”Minä määrään ja sinä tottelet”, Pia painottaa.

Pian mukaan vanhemmat antavat lapsille toisinaan liikaakin neuvotteluvaraa.

”Moniin koteihin on muodostunut työelämästä tuttuja neuvottelupöytiä. On äärimmäisen turhauttavaa nähdä, että kun menen perheen kotiin, siellä vallitsee neuvottelupöytäkulttuuri, ja vieläpä neuvottelupöydän puheenjohtajan paikalla istuu lapsi. Lapsi tarvitsee selkeitä ja oikeudenmukaisia sääntöjä, joiden pohjalta hän pystyy ennakoimaan asioita. Rakkaus ja rajat luovat lapselle turvallisen pohjan kasvaa.”

Vaikka Pia tarjoaa neuvoja vanhemmuuteen, hän muistuttaa, ettei kenenkään tarvitse olla täydellinen.

”Ei tarvitse olla superäiti tai superisä. Paras vanhempi on sellainen, joka osaa tehdä virheitä ja myöntää ne.”

Teksti: Matleena Merta
Kuva: Anthony Ubaud

Supernanny Pia Penttalan ajatuksia voit kuunnella myös SOS-Lapsikylän podcasteista:

Juttu on julkaistu Kuulumisia-lehdessä 1/2020