Lasten oikeuksien rajoittaminen ei ole enää välttämätöntä – lapset palaavat kouluun toukokuun puolivälissä

Hallitus on päättänyt purkaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitteet. Peruskoululaiset siirtyvät takaisin lähiopetukseen 14. toukokuuta alkaen. Päätös koulujen avaamisesta jakaa mielipiteitä. Opettajien näkemykset ovat vaihdelleet: joidenkin mielestä lähiopetukseen olisi palattava ennen kesälomia, toisten mielestä taas ei. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n näkökulma on ollut aikuislähtöinen, eikä kouluun paluuta ennen kesälomia ole puollettu. Muillakin kuin opettajilla ja opettajien etujärjestöllä on toki ollut ja on yhä edelleen omat mielipiteensä asiasta. Kaikkien mielestä oma mielipide on perusteltu ja oikea.

Opetusministeri Li Andersson totesi muutama päivä sitten Twitterissä: ”Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan kyse on perusoikeuksien punninnasta”. Valmiuslaki mahdollistaa perusoikeuteen puuttumisen vain, jos se on välttämätöntä. Jotta jotain perusoikeutta voidaan rajoittaa, sen täytyy olla välttämätöntä painavamman perusoikeuden turvaamiseksi. 

Yliopistosairaaloiden lastenlääkärit suosittelevat, että koulut avataan mahdollisimman pian. On meidän kaikkien etujen mukaista, että perusoikeuksiin ei puututa kevyesti tai mielipidemittausten perusteella edes poikkeusoloissa. Myöskään tartuntalain mukaista perustetta koulujen kiinni pitämiselle ei enää ole, koska lääkäreiden ja terveysviranomaisten kanta on, että kouluun palaaminen on turvallista sekä lapsille että opettajille.

Lähiopetukseen palaamiselle on hyvät perusteet

Kun lasten palaamista varhaiskasvatukseen ja peruskouluun on arvioitu perusoikeuksien rajoittamisen välttämättömyyden näkökulmasta, punninnassa on otettu huomioon paitsi lasten oikeus opetukseen, myös heidän oikeutensa hyvinvoinnilleen välttämättömän suojeluun ja huolenpitoon. Lisäksi huomioon on täytynyt ottaa lapsen oikeus ikätasonsa mukaisiin ihmissuhteisiin, leikkiin ja virikkeisiin. Päätöksen teossa on myös punnittu sitä, miten etäopetus tai kotihoito ovat vaikuttaneet näihin ja millaiset vaikutukset rajoitteiden jatkamisella olisi. Toisessa vaakakupissa on ollut ihmisten oikeus terveyteen ja elämään, joita varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoituksilla on pyritty suojelemaan. 

Terveydenhuollon ammattilaisten tutkimusnäyttöön perustuvan käsityksen mukaan koronatautitapaukset lasten keskuudessa ovat olleet vähäisempiä tai oireettomampia kuin vanhemmissa ikäryhmissä, eivätkä lapset ole myöskään tartuttaneet toisia ihmisiä herkästi. Tutkimusnäytön mukaan koulujen sulkemisen vaikutus epidemian leviämiseen on vain 2–4 %. Välttämätöntä syytä lasten perus- ja ihmisoikeuksien rajoittamiselle ei enää näin ollen ole.  Opettajat elävät myös hyvin suurella todennäköisyydellä siviilielämäänsä ja tartunnan voi nykytiedon perusteella saada missä tahansa satunnaisessa aikuiskontaktissa helpommin kuin lapselta. Lasten perus- ja ihmisoikeudet ovat ihan yhtä vahvoja kuin aikuistenkin, elleivät peräti vahvempia, koska julkiselle vallalle on asetettu velvoite lasten hyvinvoinnin ja kehityksen suojeluun. 

Kohtaamisessa lapsen hätä on helpompi havaita

On ilman muuta selvää, että yhteiskuntana meidän on alettava pikkuhiljaa purkaa rajoituksia. On viisasta aloittaa rajoitusten purkaminen ryhmästä, jonka kohdalla riski sairastumiseen ja tartuttamiseen on pienin – lapsista, jotka ovat vasta kehittymässä omiksi itsekseen ja tarvitsevat siihen myös muidenkin kuin vanhempiensa tukea ja ohjausta. Lähiopetukseen palaaminen on erityisen tärkeää heikoimmassa asemassa oleville lapsille, joiden kasvuolosuhteet eivät turvaa heidän kehitystään ja hyvinvointiaan vaan voivat jopa vaarantaa ne.

OAJ:ssä on arvioitu, että lapsia, joita ei ole pystytty tavoittamaan etäopetusjakson aikana, ei ole ollut ”tuhatmäärin”. Oli näitä lapsia mikä määrä tahansa, heidänkin hyvinvoinnillaan on merkitystä ja siksi on tärkeää saada heidät lähiopetukseen ja kontaktiin perheen ulkopuolisen aikuisen kanssa ennen kuin kesälomat alkavat. Lähiopetuksessa aikuisen on helpompi havaita lapsen paha olo ja myös lapsen on helpompi pyytää apua tutulta aikuiselta henkilökohtaisessa kohtaamisessa.