Osallisuustyöryhmissä syntyy aktiivisia toimijoita

Sijoitettujen lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen on kiinteä osa SOS-Lapsikylän toimintakulttuuria. Parhaimmillaan oman näkemyksen esilletuominen kasvattaa nuoren rohkeaksi ja itsenäiseksi aikuiseksi. 

Lasten ja nuorten osallistaminen on yksi tapa kehittää palveluita SOS-Lapsikylässä. Osallisuutta voidaan vahvistaa sekä lasten ja nuorten omissa työryhmissä, että osana lapsen arkea. Lapselle arjen osallisuus on sitä, että hän saa vaikuttaa perheessä ikätasoisesti: esimerkiksi valita vaatteensa, huoneensa sisustuksen tai harrastuksensa. 

SOS-lapsikylissä on pidetty yhdessä Pesäpuu ry:n kanssa kehitettyjä Kirahvi ja Salapoliisi Mäyrä -osallisuustyöryhmiä sijoitetuille lapsille. Nuorimmille, 3–5-vuotiaille lapsille suunnatut, Kirahvi- ryhmät seuraavat Kirahvi Mainion tarinaa. 

Kirahvi Mainion tarinan kautta pohditaan lasten kanssa sitä, mitä ovat huostaanotto tai sijoittaminen perheeseen. Päähenkilö on Kirahvi Mainio, joka on itse sijoitettu norsuperheeseen. Tarkoituksena on luoda lapsille kokemus siitä, etteivät he ole yksin ja käsitellä leikin kautta vaikeita asioita. SOS-Lapsikylän perheet asuvat yleensä melko lähekkäin ja tukityöntekijät tuntevat heidät, mikä mahdollistaa lasten kokoamisen yhteen. 

Lasten ehdoilla 

SOS-Lapsikylä järjestää sijaisvanhempien biologisille lapsille omia osallisuustyöryhmiä osana sijaisvanhempien PRIDE-koulutusta. Ryhmien tarkoituksena on valmistaa sijaisperheiden biologisia lapsia sijoituksen mukanaan tuomiin muutoksiin. Lapsille, joiden kotona on jo sijoitettuja lapsia, järjestetään omia sijaissisaruus-ryhmiä. Ryhmissä käsitellään lasten esiin tuomia tunteita ja kokemuksia sijaissisaruuteen liittyen. 

Sijoitetuille 6–10-vuotiaille lapsille vedetään osallisuustyöryhmiä Pesäpuun kehittämän Salapoliisi Mäyrän kanssa. Lasten ehdoilla toimivissa ryhmissä pohditaan esimerkiksi huostaanottoon liittyviä asioita. Punaisena lankana on Salapoliisi Mäyrän auttaminen. Samalla lasten kanssa mietitään yhdessä, mikä on vaikkapa sosiaalityöntekijä tai millainen on turvallinen paikka. Lapset saavat kertoa asioista haluamallaan tavalla: joku voi vaikka rakentaa sen turvallisen paikan itselleen tai piirtää sosiaalityöntekijän. Omia kokemuksia saa jakaa, mutta se ei ole pakollista. 

Ryhmän toiminnan sisältö räätälöidään suoraan osallistujien toiveiden mukaan ja lapset saavat tuoda esiin omia ideoitaan. Yksi ryhmän osallistujista on esimerkiksi kirjoittanut oma-aloitteisesti listan siitä, miten olla hyvä vanhempi. 

Nuoret sosiaalityön kehittäjinä 

SOS-Kehittäjänuoret on SOS-Lapsikylän oma osallisuustyöryhmä, jonka jäsenet ovat 12–20-vuotiaita. Ryhmän toiminta pohjautuu SOS-Lapsikylän toimipisteiden aiemmin ylläpitämiin nuorten kehittäjäryhmiin, joista innokkaimmat lähtivät mukaan SOS-Kehittäjänuoriin. Virallisesti SOS-Kehittäjänuoret perustettiin vuonna 2016 ja mukana on tällä hetkellä 15 nuorta. 

Kehittäjänuoret kokoontuvat useita kertoja vuodessa ja heillä on aktiivinen Whatsapp-ryhmä. Toimintaa vetävät SOS-Lapsikylän ohjaajat, mutta sen sisällöstä päättävät nuoret. 

Ajatus kehittäjänuorten perustamiseen ja toimintaan tuli nuorilta itseltään. Nuoret lähtivät miettimään, mitä asioita he haluaisivat lastensuojelussa muuttaa. Pohdinnan tuloksena syntyi kiertue, jossa nuoret kouluttivat lastensuojelun ammattilaisia. Ammattilaisten kiertueen pohjalta syntyi idea myös ammattikorkeakoulujen sosionomiopiskelijoille suunnatusta koulutuskiertueesta, joka järjestettiin viime vuonna. 

Ajan myötä nuorten työskentely on muuttunut koko ajan itsenäisemmäksi. Moni nuori on onnistunut kääntämään jonkin menneisyyden kipeän asian, kuten perheväkivallan, omaksi vahvuudekseen toimimalla aiheen kokemusasiantuntijana. 

Teksti: Matleena Merta
Kuva: Kaarinan lapsikylän lapset 

Avoin keskustelu kasvattaa ymmärrystä

”Kun nuori pääsee kertomaan aikuiselle avoimesti oman näkökantansa, molemminpuolinen ymmärrys lisääntyy. Jos aikuinen vain sanelee asiat, eikä kuuntele, nuori rupeaa helposti vastustamaan. Lähdin mukaan SOS-kehittäjänuoriin, koska haluan viedä eteenpäin nuorten asiaa. Minut on sijoitettu ja olen kiitollinen siitä, että olen saanut niin hyvän sijaisperheen. Haluaisin, että myös muut saisivat elää hyvissä fiiliksissä.

SOS-kehittäjänuorissa kaikki ovat mukana omasta tahdostaan. Kuulin toiminnasta SOS-Lapsikylän ohjaajalta Ari Koskelalta ja olen nyt toista vuotta mukana. Olen saanut toiminnasta kavereita ja oppinut paljon. Olemme kiertäneet kertomassa sosiaalityöntekijöille, miten sijoitettujen nuorten kanssa kannattaisi toimia. Nuoria kannattaa kuunnella, sillä he usein ajattelevat asioita aikuisia monipuolisemmin. Avoimessa keskustelussa molemmat osapuolet voivat oppia jotain.”

Joonas, SOS-kehittäjänuori