”Ei kenenkään pitäis pelätä omaa kotia” – Perheväkivalta on osa liian monen suomalaislapsen elämää

Suomessa joka kymmenes lapsi tai nuori on joutunut todistamaan perheenjäsenten välistä fyysistä väkivaltaa. Henkistä väkivaltaa on nähnyt tai kuullut jopa joka viides.

Rap-artisti Wil haluaa kertoa tarinan siitä, millaista on kasvaa kotona, jossa ei ole kaikki hyvin.

Wilin nuoruutta värittivät levottomat kotiolot ja perheväkivalta. Nuori artistinalku tottui kulkemaan kaikkialle itseään suuremman repun kanssa, johon pakkasi vaihtovaatteet ja yöpymiskamat, sillä koskaan ei tiennyt pystyikö kotiin menemään yöksi.

Wil on kirjoittanut Täydellistä elämää -kappaleen lukemattomia kertoja, mutta pystyi julkaisemaan kappaleen vasta nyt. Kappale tarjoaa nuoren rehellisen näkökulman siitä, miten turvaton koti vaikuttaa tunteisiin ja oloon.

Wilin vaikeista kotioloista kertova musiikkivideo on toteutettu yhteistyössä SOS-Lapsikylän kanssa.

“Perheväkivalta on lapselle traumaattinen kokemus myös siinä tilanteessa, jossa lapsi ei ole väkivallan suoranainen kohde. Lapsella on oikeus turvalliseen kotiin ja turvallisiin vanhempiin”, SOS-Lapsikylän kehitysjohtaja Kati Palsanen sanoo.

Jokaisella aikuisella on velvollisuus auttaa

Perheessään väkivaltaa kohtaavaa lasta ja nuorta voidaan auttaa monin tavoin.

”Omasta tilanteesta kannattaa kertoa kenelle tahansa aikuiselle tai kaverille. Jokaisen velvollisuus on auttaa, mutta erityinen tehtävä on ammattilaisilla. Esimerkiksi koulun aikuinen tai nuorisotyöntekijä voi toimia nuoren tukena. He voivat olla yhdessä yhteydessä lastensuojeluun ja poliisiin. Tarvittaessa myös lastensuojelusta autetaan rikosilmoituksen teossa. Nuorelle oikeastaan riittää tieto, että hän voi olla yhteydessä oman kuntansa lastensuojeluun ja sieltä hän saa viipymättä apua”, Palsanen selvittää.

THL:n mukaan Suomessa lasten ja nuorten kiireelliset sijoitukset oman kodin ulkopuolelle kasvoivat vuonna 2018 seitsemän prosenttia. Kiireellinen sijoitus tehdään tilanteessa, jossa lapsi tai nuori on välittömässä vaarassa. Ikävuosittain tarkasteltaessa kiireellisesti sijoitettiin eniten 16-vuotiaita. Kaikkiaan kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 18 544 lasta ja nuorta vuoden 2018 aikana.

”Jos yksikin samantyyppisessä tilanteessa oleva nuori löytää tästä biisistä samastumispintaa ja toivoa siitä, että tällaisesta voi päästä eteenpäin, se on minulle tärkeintä”, Wil kertoo.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Pirita Pykäläinen / Sony Music Finland
0408207787
pirita.pykalainen(at)sonymusic.com
 
Lisätiedot SOS-Lapsikylä:
Kati Palsanen, kehitysjohtaja
SOS-Lapsikylä
p. 040 825 1620
kati.palsanen(at)sos-lapsikyla.fi

Lähteet:
THL:n kouluterveyskysely 2019
THL:n Lastensuojelu 2018 -raportti