Esa Iivonen SOScastissa: Lapsivaikutusten arviointi paljastaa toiminnan todelliset seuraukset

Eduskunnassa ja kunnissa tehdään runsaasti päätöksiä, jotka koskevat lapsia ja nuoria joko suoraan tai välillisesti. Tuoreimmassa SOScast-jaksossa Mannerheimin Lastensuojeluliiton lapsi- ja perhepolitiikasta sekä lapsen oikeuksista vastaava johtava asiantuntija Esa Iivonen keskustelee SOS-Lapsikylän Kati Palsasen kanssa lapsivaikutusten arvioinnista.

”Lasten oikeuksien tuntemus on Suomessa parantunut, mutta muihin Pohjoismaihin verrattuna kirittävää on yhä. Lasten elämään vaikuttavat esimerkiksi varhaiskasvatusta, koulutusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat päätökset. Usein tavoitteet ovat päätöksiä punnitessa hyvät, mutta käytetyt keinot eivät välttämättä johda toivottuun tulokseen. Lapsivaikutusten arviointi paljastaa toiminnan todelliset vaikutukset lasten hyvinvointiin. Sen avulla voidaan tarkastella, toteutuvatko lasten oikeudet”, Iivonen summaa. 

Leikkaukset kasvattivat kuluja

Iivonen huomauttaa, että lapsia koskevilla päätöksillä on usein kauaskantoiset vaikutukset.

”Ihmisen hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa. Jos tehdään lasten kannalta epäsuotuisia päätöksiä, niiden seuraukset voivat näkyä vuosikymmenten jälkeen. Tarja Paakkonen on tutkinut Itä-Suomen yliopistolle tekemässään väitöskirjassa 90-luvun laman aikana perheneuvoloihin ja kouluterveydenhuoltoon tehtyjä leikkauksia. Niissä kunnissa, joissa leikkaukset olivat suurimpia, kulut lasten- ja nuortenpsykiatriassa kasvoivat eniten. Lasten hyvinvoinnin kannalta suotuisat päätökset ovat siis myös taloudellisesti perusteltuja.”

Iivonen lisää, että lapsivaikutusten arvioinnilla voidaankin täydentää esimerkiksi taloudellisten vaikutusten arviointia. Erilaisia arviointeja voidaan myös yhdistellä.

”Tarvitsemme jatkuvan arvioinnin kulttuuria, myös muissa kuin lapsia koskevissa päätöksissä. Ymmärryksen kautta syntyy parempia päätöksiä.”

Tavallista päätösten valmistelua

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi on usein osa tavallista valmistelutyötä, mutta sitä ei aina tunnisteta erikseen lapsivaikutusten arvioinniksi. Iivosen mukaan lapsivaikutusten arviointia ei kannata mystifioida ja sitä voivat tehdä samat henkilöt valtiolla ja kunnissa, jotka muutoinkin valmistelevat päätöksiä.

”Lapsivaikutusten arviointia kannattaa tehdä moniammatillisena yhteistyönä. Esimerkiksi uutta kaavaa suunnitteleva arkkitehti voi tehdä yhteistyötä päiväkodin, koulun ja nuorisotoimen kanssa, jolloin lapset ja nuoret saavat äänensä kuuluviin.”

Iivonen muistuttaa, että kuntalaissa on paljon kuntalaisten osallisuutta koskevia säädöksiä, jotka kattavat myös lapset.

”Ilman lapsivaikutusten arviointia lasten itsensä tuottama tieto lapsista jää pois päätöksenteosta.” 

Erilaiset lapset näkyviksi

Lapset eivät ole homogeeninen ryhmä ja esimerkiksi pienten lasten ja nuorten välillä voi olla ristiriitaisia intressejä. Lapsivaikutusten arviointi on yksi tapa tuoda erilaiset lapset näkyviksi. 

”Yhteiskunta monimuotoistuu ja nykyisin lapset tulevat yhä enemmän erilaisista taustoista. Esimerkiksi kouluissa on tärkeää ottaa huomioon eri sukupuolet sekä kieli- ja kulttuuritaustat. Vammaiset lapset saattavat myös jäädä muita vähemmälle huomiolle ja heillä on heikommat mahdollisuudet vaikuttamiseen.”