Kuntien sosiaalityöntekijöiltä kiitosta SOS-Lapsikylälle lapsen arvostavasta kohtaamisesta

Asiakaskyselyn perusteella yhteistyö kunnan ja SOS-Lapsikylän välillä toimii, mutta yhteistyössä kehittämistä halutaan vahvistaa.

SOS-Lapsikylä toteutti keväällä 2018 kyselyn kuntien sosiaalityöntekijöille – heille, joiden kanssa SOS-Lapsikylän toimipisteissä tehdään yhteistyötä päivittäin. Asiakaskyselyn keskeinen tavoite oli tarkastella, milloin palveluitamme suositellaan ja koetaan hyväksi, eli miten palvelemme kuntakumppaneita parhaalla mahdollisella tavalla. Kyselyn teki ulkopuolinen tutkimusyritys.

Hyvän kumppanuuden elementit

Saatujen vastausten perusteella tutkimusyritys analysoi tekijöitä, jotka ovat yhteydessä SOS-Lapsikylän suositteluun. Merkittävin tekijä suositteluun on kokemus siitä, että järjestö on uudistuva organisaatio. Tähän vaikuttivat muun muassa kokemus siitä, että SOS-Lapsikylän asettama hinta vastaa lapsen saamaa palvelua, palvelulle asetetut tavoitteet toteutuvat ja että niitä arvioidaan säännöllisesti. Merkittävänä pidettiin myös yhteistä palveluiden kehittämistä kunnan kanssa.

Perusedellytyksinä ovat laadukkaat dokumentit sekä sovituista asioista kiinni pitäminen. Perusasioiden pohjalta syntyy kestävää yhteistyötä ja kumppanuutta, ja toimintaa päästään uudistamaan sekä kehittämään asiakkaiden toiveiden pohjalta.

Lapsen osallistamisessa onnistuttu

Kyselyyn vastanneet sosiaalityöntekijät pitivät lasten ja perheiden saamaa palvelua laadukkaana.

”Parhaimman arvion sai lapsen arvostava kohtaaminen, jota voi pitää SOS-Lapsikylässä kaiken työskentelyn lähtökohtana. Myös lapsen osallisuus ja aktiivisen toimijuuden lisääminen näkyivät kuntien arvioissa, ja lapsen koettiin tulevan myös kuulluksi kaikessa työskentelyssä”, sanoo SOS-Lapsikylän kehittämispäällikkö Johanna Hedman.

Useat vastaajat kertoivat yhteydenpidon kunnan ja lapsikylän välillä toimivan hyvin. Vastaajat myös arvostivat lapsen ja tämän läheisten suhteen tukemista. SOS-Lapsikylän keskeisenä tavoitteena onkin tukea perheitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarjota myös sijoitetuille lapsille turvallisia tapoja olla yhteydessä heille tärkeisiin ihmisiin. Sosiaalityöntekijät nostivat esiin myös yhteistyön toimivuuden ja joustavuuden.

”Tällä vuosikymmenellä kylän toiminta on auennut uudella tavalla kuntiin. Palvelut ovat monipuolisempia ja muotoutuvat enemmän 2000-luvun sosiaalityön tarpeisiin”, kuvasi eräs kyselyyn vastanneista.

SOS-Lapsikylän tarkoituksena ei ole tarjota samaa palveluratkaisua kaikille kunnille, vaan räätälöidä sopivat ratkaisut sen perusteella, mitä lapsi ja perhe yksilöllisesti tarvitsevat.

”Vastausten perusteella SOS-Lapsikylä on onnistunut palveluiden joustavuudessa ja räätälöinnissä. Asiakaspalautteita lukiessa oli myös hienoa kuulla, miten arvokkaana SOS-Lapsikylän työ nähdään ja miten palautteen perusteella on onnistuttu auttamaan lapsia ja perheitä”, Johanna Hedman sanoo.

”Tarvitaan lisäksi työn kriittistä tarkastelua ja arviointia, jotta voimme kehittyä edelleen esimerkiksi raportoinnin ja yhteydenpidon osalta: sosiaalityöntekijöille toimitetut kausikoosteet ja yhteenvedot saivat hyviä arvioita, mutta lisäksi annettiin konkreettisia toiveita niiden toteutukseen”, jatkaa Hedman.

Toiveissa tiiviimpi kehittäjäkumppanuus

Jatkossa SOS-Lapsikylä panostaakin entistä enemmän dokumentointiin, ja talvella 2017–2018 koulutettiin jokainen työntekijä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kansa-koulu-kirjaamisvalmennuksessa. Valmennuksessa käytiin läpi dokumentoinnin perusperiaatteita, osallistavaa kirjaamista, hyvän kielen periaatteita sekä tavoitteiden ja toteutumisen kirjaamista.

Sosiaalityöntekijät esittivät myös toiveen entistä laajemmasta palvelujen yhteiskehittämisestä.

”Jatkossa toivomme, että saamme kuntien sosiaalityöntekijöistä kehittäjäkumppaneita, joiden kanssa voimme ideoida uusia palveluita ja jatkokehittää jo olemassa olevia, toimivia käytäntöjä. Toivomme myös saavamme kaikkiin kehittämistyöryhmiin mukaan niitä, joita varten työtä teemme: lapsia, perheitä ja kuntien edustajia”, Hedman sanoo.

Uudenlaista palautteen keräämistä

Asiakaspalautekyselyissä vastausprosentti jää helposti pieneksi. Jatkossa SOS-Lapsikylä uudistaa palautteen keräämisen tapoja kuullakseen tärkeimpiä ihmisiä entistä laajemmin.

Keväällä 2018 on aloitettu palautteen kerääminen asiakassuunnitelmaneuvottelun yhteydessä. Kunnan edustajat sekä perheenjäsenet saavat neuvottelun aikana täyttää lyhyen digitaalisen palautekyselyn. Näin SOS-Lapsikylä saa palautetta entistä laajemmin ja enemmän, eikä tähän vaadita erillistä aikaa neuvottelun ulkopuolella. Palautteet ovat anonyymeja, mutta ne voivat tarjota keskustelunavauksia neuvotteluun.

”Tärkeintä palautteiden keräämisessä on, että niiden avulla voimme kehittää toimintaamme ja että lapset ja perheet saavat heitä auttavaa palvelua”, summaa Hedman.

Mikäli haluat kysyä palautekyselyn tuloksista tarkemmin tai haluat keskustella palvelumme sisällöistä, vastaamme mielellämme!

Kirjoittajat: Johanna Hedman ja Tiina Tuominen
Graafi: Elise Liikala

Juttu on julkaistu alun perin Uudistuva lastensuojelu -lehdessä 2/2018