Uudenlaisella johtamisella apua perheille näiden omilla ehdoilla

Halu saada perheet palveluiden keskiöön ja osallisiksi omasta elämästään nostaa päätään nyt monella rintamalla. Lastensuojelussa puhutaan systeemisestä mallista, sote-uudistus pyrkii integroimaan palveluita, eri alojen ammattilaiset ovat alkaneet tarkastella työnkuvaansa aiempaa laajemmin ja tiedolla johtamisesta on tullut tärkeä teema.

Monenlaisesta puheesta huolimatta perheiden saaminen palveluiden keskipisteeseen ei toteudu ainoastaan yksittäisten ammattilaisten toimenkuvia tai työotetta muuttamalla. Isoja uudistuksia ei myöskään saada aikaan ilman tiedolla johtamista ja toimintakulttuurin sekä työtapojen muutosta auttamistyön käytännöissä.

SOS-Lapsikylän kuntakumppaneiden kanssa tekemän kehitystyön tuloksena syntynyt vaikuttavan avun räätälöinnin malli on yksi konkreettinen väline tiedolla johtamisen tueksi. Malli tarkoittaa yksinkertaistaen osaamisen tunnistamista titteleiden takaa ja sen valjastamista perheiden tukemiseen.

Uudenlainen toimintatapa vaatii onnistuakseen koordinaation, joka pystyy löytämään käytettävissä olevista ammattilaisista perheelle sopivan tuen. Tällä pyritään ratkaisemaan kysymys siitä, miten perheet tulisivat parhaiten autetuiksi.

Perheitä auttaa moni ammattilainen

Paljon palveluita käyttävillä perheillä voi olla käytössään monia yksittäisiä toisiinsa kytkeytymättömiä palveluja ja iso määrä oman alansa huippuosaajia. Perheille tämä voi näyttäytyä auttajajoukon tulvana, jossa on hankalaa pitää lukua siitä, kuka olikaan auttamassa ketä ja miksi. Paljon apua tarvitseva perhe ei aina tarvitse omaa palvelua jokaista näkyvää oiretta kohden, vaan selkeämpää palveluiden integraatiota.

Perheen näkökulmasta tuen tulisi olla selkeä kokonaisuus, jossa eri organisaatioista tulevat ihmiset tekevät työtä yhdessä, toimivat samojen tavoitteiden eteen ja ovat tietoisia toistensa tekemisestä. Luottamus palveluihin rakennetaan ihmisten kesken yhdessä tehden. Paras lähtökohta on, jos perhe kokee tuen oikeudenmukaiseksi ja tarpeelliseksi.

Sektoreiden rajat ylittävällä johtamisella oikea osaaminen perheiden tueksi

Palveluiden ja työntekijöiden näkökulmasta osaamisen keskitetty johtaminen tarkoittaa ennen kaikkea asennemuutosta, jonka myötä työntekijät alkavat tuntea toistensa tekemistä entistä paremmin. Samalla he tunnistavat työskentelevänsä samojen perheiden kanssa. Yksittäiset työntekijät eivät kuitenkaan voi muuttaa työtään tai toimenkuviaan itsenäisesti, vaan siihen tarvitaan uudenlaista johtamista.

Johtamisen näkökulmasta kyse on työn uudelleen määrittelystä. Jos kerätään yhteen työntekijöiden osaaminen ja aletaan jakaa tätä osaamista perheiden tueksi, saadaan aikaan yksilöllisiin tarpeisiin sopivia ratkaisuja. Mikäli auttamista mietittäisiin osaamisen pohjalta kokonaisvaltaisesti, se helpottaisi samalla myös monien työntekijöiden kokemaa kuormitusta etenkin silloin, kun tarvitaan joustavia ja poikkeuksellisia toimintatapoja.

Koordinaatiota ja yhdessä tekemistä digitaalisen ratkaisun avulla

SOS-Lapsikylä on kehittänyt yhdessä kumppaniensa kanssa johtamisen koordinoinnin avuksi digitaalisen ratkaisun, jonka avulla on mahdollista tarkastella, missä on vapaana oikeaa osaamista sekä minne on mahdollisesti kertymässä jonoa.

Työntekijälle digitaalinen ratkaisu tarjoaa mahdollisuuden nähdä ketkä muut työskentelevät perheen kanssa esimerkiksi sopiessaan tapaamisia. Näin vältetään tuen kasautuminen ajallisesti niin yksittäisissä perheissä kuin palvelujärjestelmässä, koska perheen kanssa toimivat työntekijät pystyvät jaksottamaan ja jäsentämään yhteistä työtään. Samalla perheen kokemus tuen jatkuvuudesta paranee.

Keskitetyllä osaamisen johtamisella pystytään ratkaisemaan yhteisen työn johtamisen haasteita. Käytännöllisenä ja toteuttamiskelpoisena ratkaisuna malli tuo myös sisältöä siihen sanahelinään, jossa vaaditaan uudenlaista johtamista, perheiden kokemusten ymmärtämistä tai konkreettisia tekoja työntekijöiden kokeman työmäärän pienentämiseksi. Varkauden kaupunki on jo siirtynyt sanoista tekoihin. Keskitetty osaamisen johtaminen on Varkaudessa pitkällä ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Teksti: Elina Stenvall ja Hannu Rusama
Kuvitus: Elise Liikala

Juttu on julkaistu alun perin Uudistuva lastensuojelu -lehdessä 1/2018