Hyvää kotoutumistyötä ei pidä mitätöidä

Alaikäiset turvapaikanhakijanuoret ovat asuneet SOS-Lapsikylän perheryhmäkodeissa Haapajärvellä ja Espoossa kaksi vuotta. Tänä aikana he ovat kasvaneet, kypsyneet ja menneet eteenpäin elämässään. He ovat kotoutumassa Suomeen.

Tänä syksynä ensimmäiset oleskeluluvat ovat päättymässä ja jatkolupia haetaan. Jos nuori saa jatkoluvan vain vuodeksi, haetaan uutta lupaa jälleen syksyllä 2018. Tällöin nuoret ovat asuneet Suomessa kolme vuotta ilman tietoa ja varmuutta pysyvyydestä.

Lyhyet oleskeluluvat aiheuttavat kiinnittymättömyyden tunnetta ja epävakaisuutta nuoren elämään. Heidän on vaikeaa luoda konkreettisia tavoitteita ja päämääriä. Syntyy tunne, ettei ole tullut hyväksytyksi. Tämä kaikki vaikuttaa hyvin vahingollisesti nuoren kotoutumiseen, identiteetin kehittymiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Ajatus kielteisestä turvapaikkapäätöksestä herättää nuorissa pelkoa, huolta ja epävarmuutta.

SOS-Lapsikylän pakolaistyön tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria integroitumaan siten, että he kokevat olevansa tasa-arvoisia yhteiskunnan jäseniä ja että heillä on suomalaisessa kulttuurissa sekä koulu- ja työelämässä tarvittavat tarpeelliset tiedot ja taidot. Haluamme osaltamme vaikuttaa siihen, että nuoret pärjäävät elämässään ja heillä on uskoa tulevaisuuteen.

Nuoria on valmisteltu heti maahan tulon jälkeen Suomessa asumiseen, uuteen kulttuuriin kasvamiseen ja koulutukseen. He ovat vähitellen omaksuneet uutta kulttuuria osaksi identiteettiään. Nämä nuoret eivät ole enää samoja nuoria, jotka lähtivät pakoon sota- ja konfliktialueilta vuoden 2015 aikana. Me yhteiskuntana olemme nyt osaltamme vastuussa näiden nuorten kohtalosta ja hyvinvoinnista.

Arvopohjainen työskentely on nuorten psyykkiselle kehittymiselle ja kotoutumiselle merkittävää. Tärkeintä on, että arvot eivät jää vain puheeksi. Arvojen on näyttäydyttävä myös toiminnan ja tunteiden tasolla. Jos 18 vuotta täyttäneitä nuoria lähetetään takaisin vaarallisille alueille jopa kolmen vuoden Suomessa asumisen jälkeen, voimmeko sanoa toimineemme inhimillisellä ja ihmisarvoja kunnioittavalla tavalla?

Asioilla on myös taloudellisia vaikutuksia. Suomessa on panostettu alaikäisten maahan yksin tulleiden lasten ja nuorten asumiseen, koulutukseen ja hyvinvointiin. Jos päätökset johtavat maasta karkottamiseen nuorten täyttäessä 18 vuotta, on satsaus ollut taloudellisesta näkökulmasta turha ja kallis. Nuorista ei tulekaan veronsa Suomeen maksavia työssäkäyviä kansalaisia, mihin heillä olisi valmiudet.

Vaikka kielteistä päätöstä ei tulisi, vaikuttavat lyhyet oleskeluluvat haitallisesti lasten ja nuorten kotoutumiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Tällä on suora vaikutus opiskeluissa pärjäämiseen ja sitä kautta työllistymiseen. Hyvin hoidetusta kotoutumisesta hyötyy sekä yksilö että yhteiskunta, taloudellisesti ja inhimillisesti.
 

Mikko Ylisuvanto
SOS-Lapsikylän Espoon perheryhmä- ja tukiasumiskodin johtaja

Anssi Harmaala
SOS-Lapsikylän Haapajärven perheryhmäkodin johtaja