Vanhemmuuden tukeminen on nähtävä laajana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutena

Vanhemmuuden tuen kehittäminen oli yksi hiljattain päättyneen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) osa-alueista. Perheistä ja vanhemmuudesta puhutaan tänä päivänä paljon. Syntyvyyden laskusta kertovat tilastot ovat herättäneet päättäjät pohtimaan, miten perheitä voitaisiin tukea nykyistä paremmin ja myös kannustaa useampia perheen perustamiseen.  

Jotta vanhemmille suunnattu tuki vastaisi heidän tarpeitaan, tulisi kehittämisen perustua vahvaan ymmärrykseen siitä, mitä tukea vanhemmat arkeensa toivovat. SOS-Lapsikylän kehittämissuunnittelija Liisa Jokinen selvitti tätä kysymystä yhdessä kolmen keskisuomalaisen kunnan kanssa Petäjävedellä, Keuruulla ja Multialla. Aineistoa kerättiin vanhemmille suunnatun sähköisen kyselyn ja haastatteluiden avulla syksyllä 2018. Haastatteluihin osallistui 19 vanhempaa ja kyselyyn vastauksia tuli 86 kappaletta. Aineistosta koostettiin selvitys: Vanhemmuuden varhainen tukeminen ja ohjautuminen tuen piiriin - Asiakasymmärrys kolmesta kunnasta Keski-Suomessa.

Vanhempien erilaiset tarpeet on tunnistettava jo varhaisessa vaiheessa

Vanhemmat kuvasivat lapsiperheen arjen olevan usein kiireistä ja kuormittavaa. Esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhdistäminen sekä perheen eri ikäisten lasten tarpeiden huomioiminen vaativat arjessa paljon aikatauluttamista ja priorisointia. Tuen hakeminen arjen haasteisiin ei ollut useimmille vanhemmista helppoa. Osa vanhemmista jätti hakematta apua, vaikka koki sitä tarvitsevansa. Osa vanhemmista haki apua, mutta heidät käännytettiin palveluissa pois. On siis edelleen paljon tehtävää, jotta tukea olisi helppoa saada. Aiheet, joihin avun hakeminen tai saaminen koettiin vaikeaksi, olivat lapsen hoito, oma väsymys, arjen askareet, lapsen käytös, parisuhteen kysymykset ja lapsen uniongelmat.

Vanhemmuuden tuen kehittämisessä täytyy huomioida, että vanhemmat eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, jossa kaikki hyötyvät samanlaisesta tuesta. Selvityksessä erilaisia asiakasryhmiä kuvataan neljän asiakaspersoonan avulla. Osa vanhemmista osaa hakea tarvitsemaansa toimintaa ja tukea aktiivisesti, kun taas osa on elämäntilanteensa kuormittavuuden vuoksi passiivisempi. Myös tuen tarpeen kesto vaihtelee. Suurin osa vanhemmista saa riittävän avun lyhytaikaisella tuella, mutta esimerkiksi lapsen tarvitessa pitkäaikaista kuntoutusta tai monia eri terveydenhuollon palveluita, myös vanhemmuuden ja perheen kokonaisvaltaisen tuen pitäisi olla saatavilla jo varhaisessa vaiheessa. 

”Väsyneelle vanhemmalle on turhaa kertoa, että ole lapselle läsnä, kärsivällinen ja johdonmukainen. Meidän on kyettävä auttamaan vanhempia niissä tekijöissä, jotka aiheuttavat arjessa kuormitusta, kuten esimerkiksi unen puutteessa tai parisuhteen haasteissa. Voi olla, että muuta tukea ei edes tarvita”, selvi-tyksen toteuttanut Liisa Jokinen pohtii.

Kohtaaminen on tärkein kanava avun piiriin

Vanhemmat kokivat, että tuen piiriin on helppoa päästä, kun tarjolla olevasta tuesta kerrotaan neutraaliin sävyyn ja aktiivisesti. He pitivät myös perheen tilannetta kuormittavien tekijöiden aktiivista kartoittamista tärkeänä, sillä vaikeuksien oma-aloitteinen esiin tuominen voi olla vaikeaa. Siksi puhelinpäivystyksen tai sähköisen yhteydenoton kanavien rakentaminen ei yksin ratkaise avun piiriin hakeutumisen matalan kynnyksen tavoitetta.

Vanhemmat hakevat useimmiten tukea ensi kerran siltä ammattilaiselta, jonka kanssa heillä on hyvä yhteistyösuhde. Tämän vuoksi kaikilla lapsia ja vanhempia kohtaavilla ammattilaisilla tulee olla valmius saattaa perhe tuen piiriin. Väsyneellä vanhemmalla ei useinkaan ole voimavaroja viedä omaa asiaansa eteenpäin palveluissa. 

Vanhemmuuden tuessa tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä perheiden arkeen

Vanhempana ja kasvattajana jaksaminen kytkeytyy siihen, mitä muuta perheen arjessa tapahtuu. Vanhempien jaksamista edesauttoivat mm. perheen yhteinen aika, hyvä parisuhde, ystävät, kontaktit samassa elämäntilanteessa oleviin, lastenhoitoapu, harrastukset, liikunta, luonnossa vietetty aika sekä työ. Nämä tekijät kuvaavat, miten laaja kokonaisuus vanhemmuuden tukeminen oikeastaan on ja mitä tekijöitä tulisi hyödyntää vanhempien ja lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn suunnittelussa. 

Perheille suunnatuilla tapahtumilla ja lapsi-vanhempi-harrastuksilla voidaan tukea sekä perheen yhteisen ajan viettoa, että vanhempien välisten kontaktien muodostumista. Aikuisten harrastukset, joissa on järjestetty lasten hoito, voivat auttaa osaa vanhemmista saamaan omaa aikaa. Myös perheiden yksilölliset tilanteet huomioivat työpaikat ovat keskeinen vanhempien arjen jaksamista edesauttava tekijä.

Yhteydet toisiin lapsiperheisiin ovat vanhemmille tärkeitä, mutta kontaktien löytyminen ei ole itsestään selvää. Kolmasosa kyselyyn vastanneista vanhemmista toivoi saavansa enemmän kontakteja toisiin vanhempiin. Samassa elämäntilanteessa olevat vanhemmat toimivat paitsi vertaistukena, myös keskeisenä kasvatukseen liittyvien neuvojen kanavana. Sosiaali- ja terveyspalveluiden, kuten esimerkiksi neuvolan, rooli kasvatuksellisten neuvojen ja vanhemmuuden tuen antajana oli haastateltujen kuvaamana hyvin pieni. Onkin syytä pohtia, miten toimivaan vanhemmuuteen liittyvää tietoa ja toimintatapoja voitaisiin jakaa nykyistä toimivammin kaikille vanhemmille. Näin ammatillisten kasvatusneuvojen saaminen ei edellyttäisi hakeutumista esimerkiksi perheneuvolan palveluiden piiriin.

Asiakaspalaute on oppimisen väline

Palvelukokemukset ja kohtaamiset ammattilaisten kanssa olivat vanhemmille hyvin mieleenpainuvia kokemuksia. Palveluissa tulisikin olla nykyistä vahvemmat rakenteet ja käytännöt asiakaspalautteen keräämiselle ja hyödyntämiselle, jotta voidaan varmistaa toimiva vanhemmuuden tuen kokonaisuus kaikissa asiakasryhmissä. Tuen piiriin ohjautuminen perustuu pitkälti ihmisten väliseen kohtaamiseen. On tärkeää kerätä tietoa siitä, miten tässä tehtävässä onnistutaan. Luottamus auttamisjärjestelmään rakentuu näissä kohtaamisissa.

Teksti: Liisa Jokinen
Kuva: Mostphotos

Raportti: Vanhemmuuden varhainen tukeminen ja ohjautuminen tuen piiriin. Asiakasymmärrys kolmesta kunnasta Keski-Suomessa.