Polku itsenäiseen elämään

SOS-Lapsikylän kehittämä Polku-sovellus tarjoaa uudenlaisen tavan hahmottaa lastensuojelutyötä perhehoidossa. Sovellus tukee pitkäjänteisten tavoitteiden asettamista niin, että jokainen sijoitettu lapsi saisi parhaat mahdolliset lähtökohdat elämäänsä.

SOS-Lapsikylän Polku-sovelluksen taustalla on halu tukea pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista lapsen elämässä. Visuaalinen sovellus auttaa hahmottamaan helposti, mitä asioita lapsen elämässä on meneillään, mitä on jo tehty sekä asettamaan tulevia tavoitteita.

”Oikeanlaisella tuella haastaviakin asioita läpikäyvät lapset voivat saavuttaa paljon. Polku-sovellus voi myös ehdottaa asioita, joita lapsen kanssa kannattaisi tehdä. Sovellus ei korvaa sosiaalityöntekijän ammattitaitoa tai ihmistuntemuksen merkitystä, vaan antaa tutkimustietoon perustuvia ehdotuksia”, selvittää SOS-Lapsikylän lastensuojelu- palveluiden kehittämispäällikkö Sanna Välimäki.

Vuosien saatossa sovellukseen syntyy lapsen elämänpolku. Polku muodostuu kunkin lapsen yksilöllisistä tavoitteista: jos vaikkapa lapsi ei käy koulussa, mietitään, mitä asioita olisi tehtävä, jotta koulunkäynti alkaisi tuntua hänestä mukavalta. Kun lapsen arki muuttuu vakaammaksi ja huolet väistyvät, vapautuu hänen mielessään tilaa uusien asioiden oppimiselle. Tämän jälkeen lapsen kanssa työskentelevät voivat vaikkapa alkaa miettiä yhdessä lapsen kanssa hänelle mieluista harrastusta.

”Haluamme auttaa siinä, että tavoitteiden saavuttamisen jälkeen lapselle asetettaisiin myös uusia tavoitteita. Emme kannusta siihen, että tavoitteita kohti juostaisiin vain niiden itsensä vuoksi, vaan Polku on ikään kuin mukana kulkeva muistuttaja ja työkalu kokonaiskuvan säilyttämiseen”, SOS-Lapsikylän uusien palveluiden kehittämispäällikkö Hannu Rusama summaa.

Tulevaisuuden rakennuspalikoita

Polkua käyttävät SOS-Lapsikylän työntekijät. Kunnan sosiaalityöntekijä saa jokaisessa lasta koskevassa palaverissa itselleen sovelluksen muodostaman yhteenvedon lapsen tilanteesta. Kuvallista esitystä on helppo katsoa myös lapsen kanssa yhdessä ja käydä samalla läpi hänen asioitaan.

SOS-Lapsikylä kehitti sovelluksen nimenomaan perhehoidon käyttöön, koska se sopii lapsen elämän tarkasteluun pitkällä aikavälillä.

”3-vuotiaan sijoitetun lapsen kohdalla on vaikea tietää, millaisia toimia tarvitaan, jotta hän pystyisi elämään mahdollisimman hyvää elämää 18-vuotiaana. Lapsen polkua rakennetaan sen mukaan, mitä asioita hän elämässään kohtaa”, Välimäki kertoo.

Usko ja kannustus kantavat pitkälle

SOS-Lapsikylän sosiaalityöntekijä löytää sovelluksesta helposti tutkimustietoa, jota hän voi hyödyntää lapsen kanssa työskennellessään. Polku tarjoaa esimerkiksi tutkimuksiin perustuvia indikaattoreita, joiden kautta lapsen kanssa työskentelevät voivat pohtia sitä, mihin suuntaan lapsen elämä on kulkemassa. 

”Yksi tällainen indikaattori on 7 keskiarvo peruskoulun päättötodistuksessa. Useiden tutkimusten mukaan sijoitetut nuoret, jotka saavuttavat yli 7 keskiarvon, pärjäävät myöhemmin yhtä hyvin kuin saman keskiarvon saaneet nuoret, joita ei ole sijoitettu”, Rusama kertoo.

Rusama ja Välimäki muistuttavat, että ihmisen elämänpolku muodostuu aina yksittäisistä tekijöistä.

”Jokaisen aktiivisen urheilijan taustalla on motivoiva ja kannustava vanhempi. Sijaishuollossa asuvat lapset tarvitsevat hekin aikuisen, joka jaksaa uskoa ja kannustaa heitä joka päivä. Viime kädessä kysymys on siitä, millaisen tulevaisuuden haluamme lapselle rakentaa”, Rusama toteaa. 
 

Teksti: Matleena Merta
Kuva: Jenni Tolonen / Vincit

Tutkinto vie vakaalle polulle

SOS-Lapsikylän kehittämän Polku-sovelluksen taustalla on THL:n tekemä kohorttitutkimus vuonna 1987 syntyneistä. Aineiston pohjalta on luotu esimerkkejä poluista, jotka johtavat joko työllistymiseen, työttömyyteen tai työkyvyttömyyteen. Aineistossa on mukana 1900 kotinsa ulkopuolelle sijoitettua nuorta.

”Tutkimukseen pohjautuvien tietojen mukaan ennuste on, että tällä hetkellä kestävälle työuralle pääsee 51,9 prosenttia sijoitetuista nuorista. Työttömyysputkeen päätyy 41,4 prosenttia ja työkyvyttömiksi 6,9 prosenttia. Tavoitteenamme on puolittaa työttömyyteen johtavat polut”, toteaa Polku-sovelluksen kehittämiseen osallistunut SOS-Lapsikylän kehittämispäällikkö Hannu Rusama.

Polun kehityksessä  hyödynnettyjen tutkimusten pohjalta tehdyn arvion mukaan jokainen kestävälle työuralle päässyt 20–24-vuotias tuo 12 000 euroa vuodessa julkiseen talouteen. Työttömyysputkessa olevat puolestaan lisäävät kustannuksia 27 000 euroa vuodessa ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat maksavat valtiolle 41 000 euroa vuodessa.

”Toisen asteen tutkinnon suorittaminen kaksinkertaistaa todennäköisyyden hyvälle polulle päätymiseen. Siksi kannattaa todella panostaa siihen, että sijoitetut nuoret hakeutuvat peruskoulun jälkeiseen koulutukseen”, Rusama tähdentää.