Perhekumppani setvii ongelmat ja on läsnä

SOS-Lapsikylän perhekumppanipalvelu on suunnattu perheille, joille on haastavaa löytää sopivaa palveluiden kokonaisuutta. Perhekumppanit toimivat tällä hetkellä Varkaudessa ja Vantaalla. Syksyllä palvelu käynnistyi myös Lohjalla.

Perhekumppanin tavoitteena on löytää perheen ongelmien juurisyyt. Usein perheenjäsenet saavat palveluita monilta eri tahoilta, mutta kenelläkään perheen kanssa työskentelevällä ei ole kokonaiskuvaa tilanteesta.

”Perhekumppanipalvelu aloitti toimintansa Varkaudessa vuonna 2016. Asiakkaana on perheitä, jotka olivat saaneet paljon tukea, mutta mikään ei ollut tuntunut auttavan. Perhekumppani kuuntelee perheen huolia ja etsii ratkaisuja niihin yhdessä perheenjäsenten kanssa”, selvittää SOS-Lapsikylän kehittämispäällikkö Hannu Rusama.

Yhteiskehityksen tulos

Varkaudessa perhekumppaneiden asiakasperheet ohjataan palvelun piiriin keskitetyn resurssienohjauksen kautta. Keskitetty resurssienohjaus on toimintamalli, joka kokoaa yhteen kaupungin lapsi- ja perhepalveluiden resurssit. SOS-Lapsikylä ja Varkauden kaupunki ovat kehittäneet toimintamallin osana SOS-kumppanuutta.

”Perhekumppanimalli syntyi niin ikään Varkauden ja SOS-Lapsikylän yhteisenä kehitystyönä. Kunta hyötyy palvelusta, kun perhe saa vihdoin vaikuttavan palvelukokonaisuuden eikä ongelmien vyyhti syvene. Tavoitteena on ehkäistä kalliimpien ja kokonaisvaltaisempien palveluiden tarvetta tulevaisuudessa”, Rusama summaa.

Luotettava sillanrakentajat

Varkaudessa työskentelee tällä hetkellä kaksi perhekumppania, jotka ovat auttaneet yhteensä 40 perhettä. Toinen perhekumppaneista on Elisa Kettunen.

”Meiltä apua saavat perheet kokevat usein, etteivät he tule kuulluiksi palvelujärjestelmässämme. Osa vanhemmista on uupuneita, eivätkä he enää jaksa hakea apua. Talousvaikeudet ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Monessa perheessä on myös erityislapsia ja noin puolessa on yksinhuoltajavanhempia. Osalla perheistä saattaa olla myös lastensuojelun asiakkuus”, Kettunen toteaa.

Kettunen kuvailee työtään sanalla sillanrakentaja.

”Olemme paljon perheiden kotona. Osallistumme perheiden toiveesta erilaisiin palavereihin kouluilla, sosiaalitoimistossa, terveyspalveluissa, päivähoidossa tai missä meitä ikinä tarvitaankaan. Selvitämme monia asioita myös puhelimitse ja konsultoimme eri auttajatahoja. Voimme työskennellä myös iltaisin tai viikonloppuisin, jos perhe sitä tarvitsee”, Kettunen kertoo.

Apua sijoittajien tuella

Vantaalla perhekumppanipalvelu käynnistyi helmikuussa 2019. Palvelun rahoittaa kansallinen Lapset SIB -ohjelma. Mukana ohjelmassa ovat SOS-Lapsikylän lisäksi muun muassa Vantaan kaupunki, Lastensuojelun Keskusliitto, S-Pankki-konserniin kuuluva FIM sekä Sitra.

SIB tulee sanoista Social Impact Bond ja on yksi vaikuttavuusinvestoinnin muoto. Lapset SIBissä sijoittajilta kerätään varoja SIB-pääomasijoitusrahastoon varhaista tukea, kuten lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä, varten. Voittoa sijoittajat saavat vain siinä tapauksessa, että hyvinvointi kasvaa, perheet voivat paremmin ja lastensuojelun tarve kunnassa vähenee, eli käytännössä kustannuksia säästyy. Tällöin kunta maksaa osan saamistaan säästöistä takaisin sijoittajille. Jos säästöä ei synny, sijoittajat kantavat riskin. Hyöty perustuu siihen, että lasten ja nuorten kohdalla ongelmien ennaltaehkäisy on huomattavasti edullisempaa kuin huostaanotto tai syrjäytyminen aikuisena.

”Vantaalla autettavana kohderyhmänä ovat neuropsykiatrisesti oireilevien 3–6-vuotiaiden lasten perheet. Lisäksi ainakin toisella perheen vanhemmista voi olla omia haasteita, kuten sairaus tai työttömyyttä. Lastensuojelun asiakkuutta perheessä ei kuitenkaan voi olla, toisin kuin Varkaudessa”, Hannu Rusama kertoo.

Lohjalla kuluvana syksynä alkanut perhekumppanitoiminta pyörii samalla periaatteella kuin Vantaallakin.

Perheiden ehdoilla

”Perhekumppani tekee sitä, mitä perheet pyytävät”, hymyilee Vantaalla perhekumppanina toimiva Sivi Rajavaara ja jatkaa: ”Tällä hetkellä minulla on kymmenen asiakasperhettä. Perheiden haasteet liittyvät yleensä vanhemman huoleen lapsesta ja siihen, ettei perhe ole kokenut saaneensa tarvitsemaansa tukea tai saadulla palvelulla ei ole ollut toivottua vaikutusta perheen tilanteeseen. Lisäksi jo olemassa olevien palveluiden koordinointi vaatii perheiltä voimavaroja. Toisaalta perheillä ei ole aina tietoa siitä, mihin palveluihin he ovat oikeutettuja.”

Rajavaara aloitti työnsä helmikuussa 2019. Hänen työpäivänsä vaihtelevat paljon, sillä tapaamiset sovitaan perheiden ehdoilla. Perheiden tapaamiset saattavat toisinaan kestää useita tunteja ja lisäksi Rajavaara tekee yhteistyötä muiden perhettä auttavien tahojen kanssa.

”Kun olen tapaamassa koko perhettä vaikkapa heidän kotonaan, olen siinä hetkessä kiinteästi läsnä heidän arjessaan”, Rajavaara summaa.

Rajavaara tapaa perheitä erilaisilla kokoonpanoilla.

”Lasten kanssa olen keskustellut esimerkiksi siitä, millaista käyttäytymistä missäkin tilanteessa odotetaan. Vanhempien omilla tapaamisilla puolestaan jutellaan erilaisista tavoista toimia arjessa vanhempana, parisuhdeasioista, lapsista ja perhe-elämästä yleensä. Vanhemmista tuntuu usein, että heiltä odotetaan todella paljon. Tämä saattaa kuormittaa heitä, etenkin SIB-ohjelman perheissä, joissa on erityislapsia ja vanhemmat tekevät jo paljon lapsen ja perheen eteen.”

Rajavaara kertoo saaneensa perheiltä positiivista palautetta.

”Perheet ovat olleet kiitollisia saamastaan tuesta, ajasta ja kohtaamisista. Ihan jo se, että joku sanoo vanhemmille, että he pärjäävät ja ovat hyviä vanhempia, on ollut tärkeää. Unohtamatta tietenkään sitä, että lapsi on hyvä ja rakas juuri sellaisena kuin on.”
 

Teksti: Matleena Merta
Kuva: Elise Liikala

 

Lue myös:

Todistetusti vaikuttavaa työtä

”Mikään muu taho ei ole saanut aikaan yhtä suurta muutosta”

 

Perhekumppanipalvelu

• Auttaa perheitä, joille sopivan palvelukokonaisuuden löytäminen on haastavaa.

• Toimii kolmella paikkakunnalla: Varkaudessa, Vantaalla ja Lohjalla.

• Varkaudessa ja Vantaalla perheitä auttaa kaksi perhekumppania ja Lohjalla yksi.

• Tradeka mahdollistaa kahden kokopäiväisen perhekumppanin työskentelyn Varkaudessa. Vantaalla ja Lohjalla perhekumppanipalvelu rahoitetaan Lapset SIB -vaikuttavuusinvestointiohjelmalla.