Lastensuojelu ui suurten muutosten virrassa

Sosiaalihuoltolaki toi perheille varhaisempaa apua vuonna 2015, seuraavaksi vastassa on astetta järeämpi sote-uudistus. Miten muutokset vaikuttavat sijaishuoltoon tulevaisuudessa? Tähän vastaa Vantaan kaupungin perhepalvelupäällikkö Jaana Vilpas, joka luotsaa koko kaupungin lastensuojelua ja yli kolmea sataa alaista.

Uusi sosiaalihuoltolaki velvoittaa kuntia tarjoamaan entistä laajemmin, oikea-aikaisemmin ja riittävällä mitoituksella apua lapsille ja perheille. Sosiaalihuoltolain mukaan on tärkeää, että perheitä autetaan ajoissa ja ennaltaehkäisevästi.

Sosiaalihuoltolaki edellyttää esimerkiksi, että kaikille muillekin kuin lastensuojelun asiakkaille on tehtävä palvelutarpeen arviointi. ”Nämä lakimuutokset ovat tulleet meille kuntiin aina aika ’puskista’. Sitten on pitänyt reagoida nopeasti”, Jaana Vilpas sanoo.

Perhetyölle ja kotipalvelulle tilausta

Vilpas sanoo, ettei vielä voi ennustaa, miten hyvin perheet ottavat sosiaalihuoltolain uudet, vapaaehtoiset palvelut omakseen. ”Perhetyö ja kotipalvelu korostuvat uudessa laissa. Osaa palveluista kuntalaiset voivat hakea ilman lähetettä, kuten perheneuvolapalveluja tai kotipalvelua”, Vilpas muistuttaa.

Vantaalla on asiakkaana paljon monilapsisia perheitä. Niissä tarvitaan eniten kotipalvelua. Varhaisempi avunsaanti on osaltaan vähentämässä huostaanottoja ja lastensuojelun avohuollon asiakkuuksia.

Sijoituksia tarvitaan aina

Vilppaan mukaan sijoitukseen tulee jatkossakin lapsia, joiden vanhemmilla on vakavia päihde- ja mielenterveysongelmia. Perheessä voi olla lähisuhdeväkivaltaa ja kaltoinkohtelua. ”Kyllä näitä lapsia on. En näe, että tämä tilanne muuttuu”, hän toteaa.

Vilpas näkee, ettei lastensuojelun ja huostaanottojen tarve tule koskaan täysin poistumaan. Päihde-ongelmat, mielenterveysongelmat, köyhyys tai ylisukupolvinen huono-osaisuus eivät ole myöskään vähenemässä.

”Tulevina vuosina lastensuojelun asiakkaina on erityisen suojelun tarpeessa olevia lapsia. Lapset ovat myös vaativampia hoitaa kuin aiemmin”, Vilpas ennustaa.

Perhehoito etusijalla

Nykyisen lastensuojelulain mukaan perhehoito on laitoshoitoon nähden ensisijainen lapsen sijaishuollon muoto. Vantaan kaupunki sijoittaakin tällä hetkellä yli puolet lapsista perhehoitoon ja alle puolet laitoshoidon piiriin.

”Perhehoidolla ei kuitenkaan voida vastata kaikkiin sijoitustarpeisiin, koska osa lapsista on niin vaikeahoitoisia ja vaurioituneita. Silloin tarvitaan monialaista työtä”, Vilpas tarkentaa. ”Tulemme joka tapauksessa tarvitsemaan aina laitoshoitoa.”

Monilapsisten perheiden sisarukset kaupunki sijoittaa samaan perheeseen aina, kun mahdollista. Silloin kaupungin kumppanina SOS-Lapsikylä on ollut toimiva ratkaisu. ”Perhehoidon palvelujen ostopäätöksessä painaa paljon se ammatillinen erityislaatuisuus, joka SOS-Lapsikylällä on. SOS-Lapsikylä on perustamassa Vantaan Kivistöön uutta lapsikylää, johon tulee isoja asuntoja. Sinne voi sijoittaa isonkin sisarussarjan”, Vilpas iloitsee.

Perhekuntoutuksella räätälöityä tukea

Perhekuntoutuksessa Vantaa on Suomessa edelläkävijä. ”Minun aikanani olemme kehittäneet perhekuntoutusta monimuotoisemmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi”, Jaana Vilpas sanoo.

Kuntoutuksessa on tehty perheille sopivia räätälöityjä ratkaisuja. Osa vanhemmista tulee perhekuntoutukseen jo ennen lapsen syntymää ennakoivien lastensuojeluilmoitusten kautta.

”Meillähän on myös joitakin sellaisia vanhempia, joilla ei ole kykyä siirtää perhekuntoutuksessa opetettua mallia kotiin asti. Sen takia olisi hyvä olla mahdollisuus sijoittaa koko perhe tai vähintään äiti ja lapset yhdessä”, Vilpas pohtii.

Lastensuojelu ja psykiatria yhteen?

”Sitä on kauhean vaikea sanoa, miten tuleva sote-uudistus vaikuttaa sijaishuotoon, kun tiedossa ei ole juuri mitään faktaa. Informaatio ei ole ainakaan vielä laskeutunut tänne kuntiin”, Vilpas miettii.

Vilppaan toive sote-uudistuksen suhteen on, että käytännöt yhdenmukaistuisivat. Silloin palvelu olisi tasalaatuisempaa ja mukaan saataisiin erikoistuneita palveluita. ”Jos tulevaisuudessa tehtäisiin systemaattista lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyötä jo avohuollossa, ei laitoksiakaan tarvittaisi niin paljon”, Vilpas muistuttaa. ”Toivon myös, että valvonta yhdenmukaistuisi niin laitoksissa kuin perhehoidon puolella.”

Vilpas suhtautuu sote-uudistukseen kuitenkin toiveikkaasti: ”Yksi johtotähti tulevaisuudelle olisi mielestäni se, että lastensuojelu sekä lasten- ja nuorisopsykiatria ja osittain myös aikuispsykiatria liittyisivät kiinteämmin yhteen. Vielä ei tosin ole valmiita malleja, miten tämä toteutettaisiin.”

Teksti: Minna Saarinen