Investointi parempaan elämään

Sanotaan, että pääomamarkkinat ovat kasvottomat, eivätkä sijoittajat tunne empatiaa. Tämä luulo on osittain väärä. Maailmalla on viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanut voimakkaasti halu sijoittaa kohteeseen, josta saa rahoja takaisin, kun tietyn ihmisjoukon hyvinvointi lisääntyy. Puhutaan vaikuttavuusinvestoinneista.

Suomessa tätä uutta erityistä sijoitustapaa on kehittänyt Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra).

”Moni sijoittaja haluaa tehdä aktiivisesti hyvää. Ensimmäisinä sijoittavat ne, jotka tekevät muutenkin hyvää. Kun uusi malli saa jalansijaa ja paljastuu, että se voi tuoda myös voittoja, alkavat massatkin innostua”, sanoo Sitran projektijohtaja Mika Pyykkö. ”Vuoden 2016 aikana kiinnostus vaikuttavuusinvestointeihin on Suomessakin lisääntynyt huomattavasti”, Pyykkö jatkaa.

Kun valtion määrärahat eivät ole Suomessa vuosikymmeniin riittäneet ennakointiin, iskee Sitra ennen kaikkea tähän. Ehkäisevää toimintatapaa tarvitaan, koska hyvinvointiongelmat ovat mittavia ja kalliita. Muun muassa syrjäytymisen ehkäisyllä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä.

Tuloksia suoritteiden sijaan

Olennaista on, että investointi kohdistuu toimintaan, jonka tavoitteena on lisätä yhteiskunnallista hyvää. Jotta toimintoihin voidaan ylipäänsä sijoittaa, niitä on pystyttävä mittaamaan.

Tärkeää on, että sijoituksen tuotto tulee tuloksista, ei vain suoritteista. Esimerkiksi kuntien toiminta on perinteisesti ollut suoritekeskeistä.

Sitra on jo nyt kehittänyt muutamia malleja mittareineen, joiden pohjalta voidaan maksaa tuottoa. Esimerkiksi maahanmuuttajien työllistymisen mittarina on verokertymä. Toinen kokeilussa oleva Sitran kehittämä SIB-rahasto (Social Impact Bond) pyrkii vähentämään sairauspoissaoloja julkisella sektorilla. Näillä sijoituksilla on kasvot.

Hyötyjä maksaa tuoton

Sijoitukselle tuottoa maksaa siitä hyötyvä taho, eli useimmiten kunta, maakunta tai valtio. Jos verovaroja säästyy, voi sijoituksesta hyötyvä taho maksaa esimerkiksi puolet takaisin sijoittajille. Idea onkin se, että myös yhteiskunta hyötyy. Ei vain sijoittaja. Mitä enemmän hyvä kasvaa, sen enemmän sijoittajat saavat. Tuotto-odotus tehdylle sijoitukselle on yleensä 5-7 prosentin luokkaa.

Tällä hetkellä vaikuttavuusinvestointiin eli erilaisiin SIB-rahastoihin ovat sijoittaneet lähinnä suuret eläkeyhtiöt, säätiöt ja erityisen varakkaat yksityishenkilöt, sillä minimipanos on 100 000 euroa. Parhaillaan mietitään, miten tavalliset yksityishenkilötkin pääsisivät mukaan.

Sijoittaminen voi olla pääomasijoittamista, lainaamista tai lainan takaamista. Riski on olemassa ja sijoittaja kantaa sen. Vastaavasti voitot voivat olla pitkällä tähtäimellä isoja.

Mika Pyykkö sanoo, että Suomi on edelläkävijöitä vaikuttavuusinvestointimallien kehittämisessä. ”Totta kai toivomme ja myös uskomme, että tulevaisuudessa tästä tulisi iso juttu”, Pyykkö lisää.

Ennakoivaa tekemistä

Myös SOS-Lapsikylä on kiinnostunut vaikuttavuusinvestoinnista toimintansa rahoittajana. ”Haluamme olla edistämässä kehitystä, jossa maksetaan tuloksista lasten, nuorten ja perheiden elämässä pelkkien suoritteiden sijaan”, sanoo SOS-Lapsikylän kehitysjohtaja Kati Palsanen.

Palsanen avaa vaikuttavuusinvestointimallia perhepalveluiden tuottajan näkökulmasta. Lastensuojelupalveluiden kilpailutus on kunnissa nyt suoritteiden ostoa, mikä ei kerro vielä laadusta.

Palsanen korostaa ennaltaehkäisevän toiminnan tärkeyttä korjaavan sijasta.”Julkinen sektori ei ole vielä koskaan pystynyt riittävästi ennakoivaan tekemiseen. SOS-Lapsikylä voisi julkisen sektorin kumppanina panostaa tuloksiin ja samalla uuden kehittämiseen.”

Kunta tai maakunta voisi säästää, kun vahinkoa ei ehtisi syntyä. Ainakaan liian suurta. Esimerkiksi hyvä sijaishuolto pystyy parhaimmillaan estämään ylisukupolvisen lastensuojelukierteen syntymisen.

Uusia avauksia tarvitaan

”Rahaa ei säästy, jollei asioita tehdä eri tavoin kuin ennen”, sanoo SOS-Lapsikylän toimitusjohtaja Marja Pajulahti viitaten lähenevään sote-uudistukseen. ”THL:n kyselyssä yli 80 prosenttia lapsiperheistä koki, ettei ollut saanut tarvitsemiaan palveluja. Jotain uutta tarvitaan”, Kati Palsanen jatkaa.

SOS-Lapsikylä on jo pilotoinut Varkauden kaupungin kanssa omaa toimintamalliaan perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Siinä on tavoitteena samanaikaisesti lisätä perhepalveluiden vaikuttavuutta ja vähentää niiden kustannuksia. Perhekumppani on yksi uusi tapa edistää lapsiperheiden hyvinvointia.

Perhekumppanimallilla säästöjä

”Nykyisellään ongelmana on, että kunnan palvelut eivät kommunikoi riittävästi keskenään. Useita erilaisia palveluja tarvitsevat perheet hyötyvät henkilöstä, joka koordinoi kokonaisuutta ja kulkee perheen rinnalla. Silloin perhe saa parhaan avun kunnan palveluista”, Palsanen esittelee perhekumppanimallia.

”Perhekumppanimallissa perheeltä itseltään saadaan arvokasta tietoa ja ymmärrystä siitä, mitkä ovat ne juurisyyt, jotka aiheuttavat perheessä palvelujen tarvetta ja millaisia palveluja perhe kokee tarvitsevansa”, Palsanen jatkaa.

Laskelmien mukaan perhekumppanipalvelun käyttöönottaessaan kunta voi säästää jopa 15-20 prosenttia lapsiperheiden erityispalveluissa viiden vuoden kuluessa. Perhekumppanimalli jalkautetaan maakuntiin, mikäli hanke saa rahoitusta.

Teksti: Minna Saarinen