Huomasin itsekin liikuttuvani Inaria katsoessani ja samaistuvani hänen tunteisiinsa. Samalla hämmästyin suuresti, miten voi olla mahdollista, että jopa tämä maailman ihanin äiti voi olla noin hajalla. Ymmärsin, että nyt olisi havahduttava siihen, että vanhemmat ovat olleet useita kuukausia todella kovilla ja se joukko yhteiskunnassa, jotka on pitänyt rattaat pyörimässä. Tuntuu jopa hieman kohtuuttomalta, että heille ei ole tässä poikkeusajassa näköpiirissä vielä pitkään aikaan helpotusta.

Muistan, miten omakin elämäni muuttui yhdessä yössä keskellä maaliskuuta. Uutiset välittivät kauhuesimerkkejä Italiasta ja Espanjasta. Koulut ja päiväkodit suljettiin ja kaikki etätyöksi muutettava työ siirtyi toimistoista koteihin. Samaan aikaan huoli työpaikkojen menettämisestä, kansantaloudesta ja läheisten hengissä pysymisestä valtasi mielen. Edessä oli tilanne, johon kukaan ei ollut osannut varautua tai asennoitua henkisesti. Samanaikaisesti oli pidettävä oma mieli kasassa, järjestettävä perheen uusi arki lennosta ja pystyttävä töissä poikkeukselliseen venymiseen.

Mukautumista ja venymistä

Näin jälkikäteen ajatellen hieman ihmetyttää, miten vähän oltiin huolissaan vanhempien kyvystä mukautua uuteen tilanteeseen. Opettajat ja terveydenhuollon henkilöstö ovat saaneet koko kevään ajan ansaitsemansa huomion, mutta vanhemmilla on ollut kaikkein suurin rooli lasten ja perheiden uuden arjen haltuun ottamisessa. Monessa perheessä vuorokausista loppuivat tunnit kesken heti alkuunsa, kun vanhemmat yrittivät selvitä omista töistään vuorovedolla, sekä tasapainoilla pienten lasten kotihoidon, koulutehtävissä auttamisen, siivoamisen, lasten viihdyttämisen ja jatkuvan ruuanlaiton muodostamassa yhtälössä.

Aivan liian moni lapsi joutui selviytymään arjestaan yksin tai yhdessä sisarustensa kanssa, kun kaikki vanhemmat eivät voineet jäädä etätöihin. Kevät toi näkyviin miten tärkeän systeemisen kokonaisuuden eri osa-alueet yhteiskunnassamme muodostavat. Kun koulut ja päiväkodit suljettiin, muun yhteiskunnan pyörittämiseen tarvittava aikuisten työpanos vaarantui merkittävästi.

Lapset eivät hoidu ”siinä sivussa”

Monessa perheessä arjesta selviytyminen on vaatinut kevään aikana vanhempien lomien käyttöä. Kun koululaisilla on alkanut pitkä kesäloma, ollaan jälleen tilanteessa, jossa erityisesti alakouluikäisten lasten vanhemmat ovat todella kovilla. Onneksi monessa kunnassa on ponnisteltu pystyyn jo peruutettuja lasten alkukesän leiritoimintoja. Tällaisen poikkeuskevään jälkeen tekojen vanhempien tukemiseksi pitäisi olla aivan eri tasolla. Olisi tärkeää, että alakouluikäisille lapsille olisi turvallista ja arjessa kiinni pitävää toimintaa koko alkukesän. Etenkin, kun nyt pitäisi osata varautua siihen, että poikkeuksellisen kuormittava arki jatkuu myös kesän jälkeen.

Olen tunnistavinani tämän kevään asenneilmapiirissä ajattelua jostakin todella historiallisesta ajasta. On oletettu, että lapset hoituvat jotenkin arjessa vanhempien työn teon lomassa kuin itsestään. Näin elämä soljui joskus sata vuotta sitten, mutta tänä päivänä suuri osa vanhemmista tekee keskittymistä vaativaa ajatustyötä, johon on mahdotonta ottaa lapsia luontevasti mukaan. Maatalon töissä ennen vanhaan oli ehkä mahdollista, että lapset leikkivät siinä sivussa ja osallistuivat omalla panoksellaan. Tänä päivänä navetatkin ovat niin isoja ja korkealla teknologialla varustettuja yksikköjä, että lasten hoito, puhumattakaan koulutehtävien tukemisesta, sopii melko hankalasti osaksi työpäivää.

Kiitos sinulle, joka teit parhaasi

Jokaiselle vanhemmalle haluan sanoa, että olet varmasti tehnyt kevään aikana parhaasi, vaikka erilaiset kunto-ohjelmat olisivat jääneet suorittamatta, hapanjuurileivät leipomatta, kaapit siivoamatta ja iloiset yhteiset välituntileikit lasten kanssa toteuttamatta. Olet ehkä muistanut jonakin päivänä kehua lastasi, hymyillä puolisollesi, iloita kotona vietetyn ajan lisääntymisestä ja päässyt kurkistamaan poikkeuksellisen syvälle lapsesi kouluarkeen.

Iloitaan yhdessä siitä, että olemme selvinneet tästä keväästä. Kehutaan itseämme ja toisiamme siitä, että olemme tehneet valtavan ja merkittävän työn yhteisen yhteiskuntamme pystyssä pysymiseksi. Olemme levon tarpeessa, joten toivon, että jokainen vanhempi pystyy lataamaan kesän aikana voimavaransa ja iloitsemaan kesästä lastensa kanssa!