Tekoälykokeiluja on tehty myös sosiaalipalveluissa. On muun muassa laskettu mitkä osatekijät ja missä suhteessa lisäävät syrjäytymisriskiä ja millaisissa perheissä on todennäköisimmin lastensuojelutuen tarvetta. Se, miten nämä tiedot jalostetaan hyvinvointia lisääviksi toimintamalleiksi, on vielä varsin epäselvää. Tähän tarvitsemme edelleen ihmisten välistä toimintaa ja tunteidensiirtoa.

Keskustelu herättää tunteita bittiavaruudessakin

Kuten olemme viime vuosikymmenen aikana saaneet kokea, digitaalisuus toimii myös välineenä ihmisen älyn ja tunteiden välityksessä. Samoin kuin kasvokkaisessa kohtaamisessa, kirjoitetun tekstin välityksellä tunteet uudelleenkohdentuvat. Lukiessasi mukaansa tempaavaa romaania huomaat pian olevasi tietyn tunteen tai kokemuksen pauloissa.

Yhtä lailla someviestittelyn välityksellä ilmaisemme yhä useammin tunteitamme ja kokemaamme, jopa välittömämmin ja estottomammin kuin kasvokkaisissa tilanteissa. Se, minkälaisen emojin saat vastaukseksi, voi vaikuttaa siihen, miten koet tulleesi kohdatuksi ja minkälainen mielikuva sinulle viestin lähettäjästä piirtyy. Verkossa kommunikointi vaatii meiltä uudenlaista dialogista osaamista.

Ylitse MentorApp: lähtökohtana halu auttaa

Osana sosiaalialan digitalisaatiota SOS-Lapsikylä julkaisi viime vuoden lopulla vertaistukea tarjoavan Ylitse MentorApp* -sovelluksen. Sen välityksellä sijaishuollosta itsenäistyvät ja jo aikuistuneet voivat hakea nimettömästi tukea vertaismentoreilta. Vertaismentoritoiminnassa olemme edellä mainittujen ilmiöiden äärellä. Miten reagoimme, tulkitsemme ja suhtaudumme avun tarvitsijoiden viesteihin? Miten voimme välittää empatiaa? Osaanko asetella sanani siten, että ne ymmärretään oikein? 

Vertaismentoritoiminnan siemen kylvettiin Ylitse-projektin** työpajoissa. Niihin osallistuneet sijaishuollossa kasvaneet aikuiset toivat esille toiveen siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluissa oltaisiin sensitiivisempiä ja ymmärrettäisiin paremmin huostaanoton ja sijaishuollossa kasvamisen merkityksiä elämänkaaressa.
Ylitse-projektin aikana on myös piirtynyt selkeä kuva siitä, että useat sijaishuollosta itsenäistyneet haluavat olla mukana tukemassa sijaishuollosta itsenäistyviä. Omat kokemukset auttavat jakamaan itsenäistymiseen ja omaan vanhemmuuteen liittyviä ajatuksia ja tunteita.

Nyt vai heti?

Ylitse MentorApp -sovellus mahdollistaa paikasta ja ajasta riippumattoman avun saannin. Asetelma luo yhtä lailla mahdollisuuksia kuin haasteita. Avunhakijan näkökulmasta verkkoauttaminen on muutos kohti asiakkaan itse määrittelemien tarpeiden mukaista palvelutuotantoa, jota sosiaalialalla on peräänkuulutettu viimeisten vuosikymmenten aikana. Kuitenkin se, että asiakas voi ottaa haluamanaan ajankohtana yhteyttä palveluntarjoajaan, asettaa haasteen mentoroinnille. Luoko asetelma vääristyneen oletuksen siitä, että mentori on aina tavoitettavissa ja vastausvalmiudessa?

Kuten kaikessa auttamistyössä, myös verkkoauttamisessa ihmisen kapasiteetti empaattiseen kohtaamiseen on rajallinen. Tämän takia verkkopalveluja tarjoavan tahon tulee ymmärtää empatiakyvyn rajat ja määritellä palvelulle ja tarjottavalle tuelle raamit, joiden puitteessa auttajat saavat työnohjauksellista tukea.

Erityistä huomiota tuen rakenteisiin tulee kiinnittää silloin, kun apua tarjoaa vapaaehtoinen. Vertaismentoroinnin herättämien tunteiden jakaminen on välttämätöntä oman jaksamisen ja toisen auttamisen näkökulmista. Digitaalisuus ja verkkoviestintä tarjoavat myös tähän hyviä keinoja, mutta tuen konkretisoituminen vaatii toisen ihmisen empaattista kohtaamista.

Selvitettäväksi jää, voimmeko tulevaisuudessa ulkoistaa keskusteluun pohjaavan auttamistyön ja sparrauksen tekoälylle, vai joudummeko toteamaan inhimillisyyden olevan korvaamatonta?

Lue lisää:

*Ylitse Mentor App
**Ylitse