Vanhempien erilaiset tarpeet on tunnistettava jo varhaisessa vaiheessa

Lapsiperheen arki on usein kiireistä ja kuormittavaa. Tuen hakeminen arjen haasteisiin ei kuitenkaan ole vanhempien näkökulmasta helppoa. Osa vanhemmista jättää hakematta apua, vaikka kokee sitä tarvitsevansa. Osa vanhemmista hakee apua, mutta heidät käännytetään palveluista pois. On siis edelleen paljon tehtävää, jotta tukea olisi helppoa saada.

Vanhemmat eivät myöskään muodosta yhtenäistä ryhmää, jossa kaikki hyötyvät samanlaisesta tuesta. Meidän on osattava tunnistaa vanhempien erilaiset tarpeet ja luotava tukikokonaisuus näitä eri tarpeita ja ominaispiirteitä vastaaviksi. Esimerkiksi monia kuntoutuksen ja terveydenhuollon palveluita pitkäaikaisesti tarvitsevan lapsen vanhemmat tarvitseva erilaista varhaista tukea kuin lyhytaikaisesta uupumuksesta kärsivä vanhempi.

Kohtaaminen on tärkein kanava avun piiriin

Vanhemmat kokivat, että tuen piiriin on helppo päästä, kun tarjolla olevasta tuesta kerrotaan neutraaliin sävyyn ja aktiivisesti. He pitivät myös perheen tilannetta kuormittavien tekijöiden aktiivista kartoittamista tärkeänä, sillä vaikeuksien oma-aloitteinen esiin tuominen voi olla vaikeaa. Vanhemmat hakevat tukea ensi kerran usein siltä ammattilaiselta, jonka kanssa heillä on hyvä yhteistyösuhde. Tämän vuoksi kaikilla lapsia ja vanhempia kohtaavilla ammattilaisilla tulee olla valmius saattaa perhe tuen piiriin. Useimmiten väsyneellä vanhemmalla ei ole voimavaroja viedä omaa asiaansa eteenpäin. 

Vanhemmuuden tuessa tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä perheiden arkeen

Vanhempana ja kasvattajana jaksaminen kytkeytyy siihen, mitä muuta perheen arjessa tapahtuu. Vanhemmat kuvasivat, että heidän jaksamistaan auttoivat mm. perheen yhteinen aika, hyvä parisuhde, ystävät, kontaktit samassa elämäntilanteessa oleviin, lastenhoitoapu, harrastukset, liikunta, luonnossa vietetty aika ja myös työ. Esimerkiksi perheystävälliset työpaikat, lasten ja vanhempien yhteiset harrastukset ja tapahtumat sekä asukasyhteisöjä tukeva toiminta rakentavat perustaa lapsiperheiden hyvinvoinnille ja auttavat myös vanhempia jaksamaan arkea paremmin. 

Vertaistuki on vanhemmille tärkeää monessa mielessä. Vanhemmat kertoivat saavansa kasvatuksellisiin toimintatapoihin liittyvät neuvot toisilta vanhemmilta ja muilta läheisiltä. Esimerkiksi neuvolan rooli kasvatuksellisten neuvojen tai tuen antajana oli haastatelluille hyvin pieni. Onkin syytä pohtia, miten toimivaan vanhemmuuteen liittyvää tietoa voitaisiin jakaa nykyistä toimivammin kaikille vanhemmille. Näin ammatillisten kasvatusneuvojen saaminen ei edellyttäisi hakeutumista esimerkiksi perheneuvolan palveluiden piiriin.

Asiakaspalaute on oppimisen väline

Vanhempia haastatellessani totesin, että palvelukokemukset ja kohtaamiset ammattilaisten kanssa olivat heille hyvin mieleenpainuvia kokemuksia. Palveluissa tulisikin olla nykyistä vahvemmat rakenteet asiakaspalautteen keräämiselle ja hyödyntämiselle. Tuen piiriin ohjautuminen perustuu pitkälti ihmisten väliseen kohtaamiseen. On tärkeää kerätä tietoa siitä, miten tässä onnistutaan. Luottamus auttamisjärjestelmään rakentuu näissä kohtaamisissa.
 

SOS-Lapsikylän selvitys: Vanhemmuuden varhainen tukeminen ja ohjautuminen tuen piiriin. Asiakasymmärrys kolmesta kunnasta Keski-Suomessa.