Unelmat heijastavat ajatuksiamme tärkeäksi koetuista arvoista ja siitä, minkälaiseksi haluamme sisimmässämme kasvaa. Ehjä perhe ja onnellisen lapsuuden takaaminen omille lapsille näyttäytyy tärkeänä unelmana rikkonaisen lapsuuden eläneille.

Vaikea lapsuus vaikuttaa omaan vanhemmuuteen

Sijaishuollosta itsenäistyneiden kertomukset vanhemmaksi tulemisesta ja ehjän perheen kantavasta unelmasta pysäyttävät pohtimaan vanhemmuuden erityisyyttä. Vanhemmaksi tuleminen ja oman perheen perustaminen ovat suuria tunteita herättäviä tapahtumia, jotka nostattavat pinnalle eletyt ilon ja surun hetket oman lapsuuden muistorasiasta.

Vaikeiden lapsuuden kokemusten koetaan vaikuttavan käsitykseen omasta vanhemmuudesta ja vanhempana pärjäämisestä. Kuitenkin unelma siitä, että kykenee tarjoamaan omalle lapselleen jotain parempaa kuin itse on saanut, elää vahvasti jokaisen tuoreen vanhemman mielessä. Vanhemmuus näyttäytyy eletyn elämän pienoisnäyttämönä, jossa omaa näkemystä vanhempana olemisesta rakennetaan omien vanhempien rooleihin peilaten. Sijaishuollossa kasvaneet kuvaavat, että oman lapsen syntymän yhteydessä konkretisoitui se, ettei voisi itse ikimaailmassa hylätä omaa lastaan. Syttyi halu antaa rakkautta.

Raskas menneisyys voi estää unelmoinnin 

Sijaishuollossa kasvaneiden mielestä on erityisen tärkeää, että vanhemmaksi tulemisen kynnyksellä mahdollistetaan oman menneisyyden käsitteleminen. Raskas menneisyys voi estää unelmoinnin ja tulevaisuuden tavoitteiden asettamisen. Unelmien toteuttamisen esteenä voi olla lapsuuden ja nuoruuden aikana muodostunut käsitys omien mahdollisuuksien rajallisuudesta ja huonommuudesta.

Sijaishuollossa kasvanut aikuinenkin tarvitsee rinnalleen ihmisen, joka läsnäolollaan tukee ja motivoi unelmoimaan ja asettamaan tavoitteita tulevaan. Aina menneisyyden läpikäyminen ja identiteetin rakennustyö eivät vaadi ammattilaisten apua, vaan tärkeäksi nähdään esimerkiksi yhteydenpito entisen sijaishuoltopaikan työntekijöihin tai sijaisvanhempaan. Oman perheen perustaminen koettiin myös väylänä itsensä löytämiseen ja eheäksi kokemiseen.

”Äidiksi tuleminen oli parasta yet to come. Haluan antaa lapselleni turvallisen elämän ilman lastensuojelun tarvetta. Olen onnellinen vaimo, opiskelija ja äiti. Kun saan tuoda lapselleni iloa ja turvaa, hän näyttää sen nauruna ja kiintymyksenä. Se tekee minulle arvokkaan olon.”

Vanhemmuuteen kaivataan tukea ja kannustusta

Osalla oli vahva kokemus siitä, että he olisivat kaivanneet enemmän tukea ja kannustusta raskausaikana ja vanhemmuuteen kasvamisessa. Useat olivat joutuneet kohtaamaan epäuskoa pärjäämisestä oman sijoitustaustan varjon seuratessa vanhemmuuteen. Pienilläkin asioilla ja teoilla on merkityksellinen rooli. Esimerkiksi eräs äiti ei ollut saanut koko raskauden aikana yhtään aitoa onnittelua tulevan lapsen johdosta eri palvelujen ammattilaisia kohdatessaan. Sijaishuollosta itsenäistyneet toivoivat syvemmälle luotaavaa keskustelua vanhemmaksi tulemisesta sekä vanhemmuuden herättämien tunteiden kirjosta. Yhtenä merkittävänä tekijänä tässä nähtiin neuvolan rooli. 

Unelmat ovat elämänhalua. Ne antavat suuntaa ja merkitystä. Unelmia pitää tukea, jotta ne vahvistuvat ja pääsevät lentoon. Yhdelläkin kohtaamisella voi olla suuri merkitys. Kyky unelmointiin vielä aikuisena ja vanhempanakin kannattelee positiivisten mielikuvien syntymistä omista mahdollisuuksista ja vahvuuksista. Positiivinen omakuva vahvistaa vanhemmuutta ja luo lapselle kasvua tukevan ja unelmointia mahdollistavan kasvuympäristön.

Keskustelu ylisukupolvisuudesta kohdentuu usein negatiivisiin ja riskejä korostaviin ilmiöihin. Voisiko unelmoinnin ylisukupolvinen tarkasteleminen tuoda tähän positiivisen muutoksen?

***

SOS-Lapsikylän Ylitse-projektissa tavoitteena on vaikuttaa lastensuojelun ylisukupolvisten asiakkuuksien vähenemiseen. Kolmivuotiseen hankkeeseen on myöntänyt rahoituksen Raha-automaattiyhdistys (nyk. Veikkaus).

Nuorten kokemusasiantuntijoiden näkemykset toimivat tärkeänä pohjana, kun mietitään, miten sijaishuollossa kasvaneita nuoria voitaisiin paremmin tukea itsenäisen elämän kynnyksellä.

Tutustu tarkemmin Ylitse-projektiin.

Kirjoittajat ovat SOS-Lapsikylän Ylitse-hankeen projektikoordinaattori ja projektityöntekijä

Kaikki eivät uskalla unelmoida - lahjoita lapselle unelma